Köyhyysviikko: Nuoret kirjoittavat köyhyydestä

Teatteri ILMI Ö. osallistuu KÖYHYYSVIIKKOON 11-14-vuotiaiden teatteritaiteen harrastajien kanssa Sofia Kosken johdolla. Kuluneen syksyn aikana köyhyyttä on pohdittu taiteen keinoin tekemällä pieniä esityksiä ja kirjoittamalla. Osa tarinoista on fiktiivisiä ja osa on omasta elämästä.

Ryhmässä on työskennelty aiheen äärellä myös miettien, miten voimme olla toisillemme empaattisia kokematta kaikkea itse.

Nuorten tarinoita

A)

Minusta epätasa-arvo ja köyhyys ovat tyhmiä asioita. Mutta niitä on aina maailmassa edes vähän eikä sille aina voi edes mitään. Onneksi Suomi tukee köyhiä jonkin verran.

Epätasa-arvoon voi taas vaikuttaa omalla käytöksellään hieman. Jos kohtelee muita tasa-arvoisesti, on jo maailmassa vähän enemmän tasa-arvoa.

B)

Kunpa en olisi sairastunut leukemiaan. Äitini joutui sairauteni takia lopettamaan työnsä ja hoitamaan minua pitkän aikaa kotona. Hoitojen takia en voinut mennä kouluunkaan ja lopulta meistä tuli köyhiä.

Asumme kamalalta haisevalla ja yksihuoneisessa pienessä kylmässä ja kosteassa talossa. Meillä on ruokapulaa eikä meillä ole edes kunnon sänkyjä tai telkkaria. Kunpa isäni ei olisi jättänyt meitä. L

C)

Tänään tapahtui jotain tosi kamalaa. Paras ystäväni petti minut! Hän kiusasi minua porukalla ihonvärini takia. Hän ei siis ollut hyvä ystävä.Nyt tunnen oloni syrjäytetyksi.Mistä löytäisin hyviä ja luotettavia ystäviä?

D)

Olipa kerran Maria, joka oli juuri täyttänyt 13. Maria miettii, pysyykö tämä lumi koko talven, ja jos ei, niin onko seisominen sitten urheilulaji? Kun Maria menee kouluun hän miettii, että kelpaako hän, koska muilla on kivat vaatteet Ja hänellä on rumat vaatteet. Hän kysyy toiselta oppilaalta mielipidettä:

Marian luokkakaveri: No joo, onhan sulla.. öööö.. ihan kivat sukat, mutta muuten sun vaatteet ei ole kovin kivat…paitsi jos sinä peset ne, niin kaikki pitävät sinusta, ja silloin ne on ihan kivat.

Maria: Onko sulla muka parhaat vaatteet?

Opettaja tulee ja sanoo: Hei! Teillä on molemmilla ihan kivat vaatteet!

D)

Kukaan voi taaskaan olla. Mistäköhän se johtuu. Johtuuko se siitä, että mulla on huono puhelin, eikä mulla oo mitään merkkivaatteitakaan. Kaikki ovat vain sen ”suositun” Millan kaa koska sil on iphone7 ja kaikkia merkkivaatteita. Skip viikko. Eilen oltiin koulun pihalla ja Milla tiputti vahingossa puhelimensa asvaltille ja kaikki kerääntyivät Millan ympärille. Millan puhelin meni totaalisesti rikki. Milla itki, koska hän ei voi enää saada uutta puhelinta. Tänään Milla tuli kouluun samanlainen puhelin kädessään kuin mulla.

E)

Odotan kirjastossa että äiti pääsisi kotiin töistä. Ulkona on liian kylmä eikä äidilläni ole varaa kunnon lämpimiin talvivaatteisiin. En pääse kotiin, koska äidillä on ainoat kodin avaimet. Ei oo ollut rahaa teettää toisia kun kadotin omani. Kodin lämmityskin on nyt reistaillut ja mä toivon, ettei se mee rikki.

Mutta onneksi meillä kuitenkin katto pään päällä. Toivottavasti huomenna saamme lämmintä ruokaa vielä kotonakin koulupäivän jälkeen.

F)

Köyhyys on väärin, koska se on epäreilua ja se on ikävää. Olen joutunut pyytämään kadulla rahaa ohikulkijoilta, jotta saisin ruokaa. Suomen valtio on kirjaimellisesti tuupannu mua hanuriin.

G)

Syrjintä? köyhyys?

Köyhyys= sosiaalialinen syrjäytyminen

 

Eila Jaakola

Diakoniatiedottaja at Helsingin seurakunnat
Viestiä lähimmäisenrakkaudesta, tarinoita helsinkiläisten arjesta

4 kommenttia artikkeliin ”Köyhyysviikko: Nuoret kirjoittavat köyhyydestä

  1. Sekularismi tarkoittaa maailmallisuutta, ei-uskonnollisuutta. Uskonnollisessa kielenkäytössä sekularismi tarkoittaa tämänpuoleiseen maailmaan kohdistuvaa kiintymystä tai maallistumista. Yleensä syynä sekularisaatioon on tieteessä 1200-luvulta lähtien tapahtunut kehitys kohti modernia maailmankuvaa. Keskiajalla kirkko oli vielä ylin auktoriteetti. Sekularismi ei välttämättä tarkoita uskonnosta, luopumista tai aktiivista toimintaa sitä vastaan.

    Näin elämänalue toisensa jälkeen on irrottautunut uskonnosta. Kirkossa taas monet ovat tulkinneet ettei maallistuneet saisi puuttuua kirkon virallisten työntekijöiden varsinaiseen työhön. Esteenä ei kuitenkaan ole vapaaehtoistoimijoiden erillisvapaus avustaa kirkon ja seurakuntien eri palvelu- ja avustustehtävissä. Se on taas järjestely ja asenne kysymys, joka liittyy kasvatustieteisiin.

    Esimerkiksi yhteiskunnallisten ilmiöiden oikeutusta perustellaan vetoamatta Jumalaan. Maailmaa ei enää pidetä hierarkkisena ja pysyvänä järjestelmänä vaan se nähdään muuttuvana.

    Mitä tekemistä sitten sekularismilla on kirkon osallisuus- ja vuorovaikutusamallissa? Kirkko menettää jäseniä eilaisten mielipideilmastossa tapahtuvien muuttuujien kautta. Päivi Räsänen sanoo jotakin ja ihmiset eroavat kirkosta massoittain. Myöhemmin osa liittyy takaisin kirkkoon. Tämä johtuu melko laillia muusta kuin kirkon palvelutyöstä maallikkojen osalta.

    Sekulaari siis tarkoittaa maallista. Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Valtio ja uskonto on erotettu tarkkaan toisistaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Tämä ei estä Yhdysvaltoja Eurooppaan nähden. Yhdysvallat on silti tälläkin hetkellä kristillisempi maa kuin Eurooppa.

    Myös evankelis-luterilaisen kirkon toimitukset ovat säilyttäneet suosionsa, sillä valtaosa suomalaisista kastetaan lapsena, käy rippikoulun ja lopulta siunataan hautaan kristillisin menoin.
    Tässä välissä ja aikajanassa tapahtuu paljon eli elämän ja kuoleman välimaastossa. Lineaarisesti ja muutoinkin. Eläköön kirkon ja seurakuntien tuleva osallisuus- ja vuorovaikutusmalli.

    Kirjoittaja on kirjanoppimaton.
    Helsingin kaupungin Aikuislukioiden opiskelija

    Armas Merisalmi

  2. Yhtä lailla köyhän kohtelua. Vaatteet kirpputorilta. Ainainen aliarvostaminen. Usko huomiseen. Ennen kaikkea toiminnalliseen jatkamiseen. Nuorten kirjoitukset koskettavat, koska omalta kohdaltani köyhänä autan lapsiani ja lastenlapsiani sekä myös mahdollisuuksien mukaan muitakin.

    Toimeentulotuen saaja,

    Armas Merisalmi

  3. Armas Arkku Merisalmi
    Armas Merisalmi
    1.07 (2 tuntia sitten)

    -> daniel.rasanen
    Hei,

    Pohdittavaa: Mitä hierarkista eroa on tämän päivän evankelisluterilaisella tai roomalaiskatolisella hierarkialla verrattuna tämän päivän papiston ja maallikon suhteen?

    Martti Luther

    Saksalainen Martti Luther ( 1483 – 1546 ) käynnisti Eurooppaa syvällisesti muuttaneen uudistusten ketjun. Luther oli munkkina katolisessa augustinolaisluostarissa ja etsi ahdistuneena vastauksia elämän ja uskon kysymyksiin. Lutherille kirkastui ajatus; ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armon ansiosta.

    Syntyi reformaatio , jonka yksi tärkeimmistä taustavaikuttajista oli maailmankuvan avartuminen. Myöhäiskeskiajalla syntyi kansallisvaltiota korostava ajattelutapa, jonka mukaan valta oli kansan antamaa, ei jumalallista alkuperää.

    Kirkon suhde valtioon määriteltiin kahden regimentin eli hallintovallan opissa. Yhteiskunnassa vaikuttaa maallinen esivalta että kirkko, ja molemmilla on omat erityiset tehtävänsä.

    Uskonnollisissa yhteisöissä on erilaisia rooleja, joita ohjaavat säännöt ja totutut käytänteet. Roolit muodostavat hierarkian, jossa korkeimpana on uskonnollinen johtaja ja alimpana maallikko. Korkeaa asemaa ilmentävät erilaiset statussymbolit, kuten vaatetus ja arvokkaat esineet.

    Toisena esimerkkinä oppikirjan kuvastona esitän Paavi Papa Franciscon ja hänen Katolisen kirkon hierarkiansa. Aikoinaan ihmiset jaettiin kahteen luokkaan, maallikoihin ja papistoon. Maallikot kuuntelivat ja tottelivat ja olivat passiivisen vastaanottavaisia. Maallikot eivät olleet täysivaltaisia ja he olivat papiston johdon alaisia. Papisto sen sijaan oli vihkimyksensä perusteella kirkon luova ja toimiva osa. Hengellinen valta oli keskitetty piispalle. Hänellä oli sekä hengellinen johto, tuomiovalta että rajoittamaton taloudellinen hallintaoikeus kirkkoihin ja kaikkeen niiden omaisuuteen. Piispa asetti papit virkaansa ja häneltä he saivat valtuutensa suorittaa pyhiä toimituksia. Ylimpänä hengellisessä hierarkiassa oli paavi, josta kaikki kirkollinen valta ja valtuudet viime kädessä olivat lähtöisin. Näinhän Roomalaiskatolinen kirkko toimii tänä päivänäkin.

  4. Kulttuurikeskus Tarpoila Myllypurosta
    ELÄVÄ MYLLYPURO SOI!
    Neljän tien risteys.
    Kirkon ja ristin ilmestys.
    Mylly.
    Orpaanporras.
    Sateen pisaroiden kimallus.
    Aurinko heläjää,
    kuinka kirkastus;
    metsä kankaiden
    peitteenä uskallus.
    Myllypuron elämys
    soi sana uus’
    Riemu Remulla valloitus
    käy täällä uudistunut
    sanoitus monipuolisuus.
    Palvelu loistava taloissa.
    Sielujen sanoma Keskuksissa.
    Sanojen Myllerryksissä
    uudistuneissa valoissa.
    Myllypuro monien unelmissa.
    Olla ja elää
    elävässä Myllypurossa.
    Soi sanat uusiutuvassa
    kaupunginosassa.

    Gmail
    Gmail is email that’s intuitive, efficient, and useful. 15 GB of storage, less spam, and mobile access.

Mitä mieltä? Kommentoi!