Saanko auttaa?

Pelastusarmeijan upseeri seisoo perinteisen joulupadan vieressä. Padan kolmijalan kupeeseen on kertynyt iso kasa muovikasseja lahjoitettuine vaatteineen.

Nainen istuu kadunkulmassa kädessään likainen pahvimuki, jonka pohjalla on muutama kolikko. Vieressä on puutteellisella suomella kirjoitettu avunpyyntö.

”Anna joulun tärkein lahja”, sanotaan Kirkon Ulkomaanavun kampanjassa. Kehitysmaan lapselle äidin ammatti voi olla elämän pelastus.

Kun erityisesti joulun aikaan herätään hyväntekeväisyyteen, niin lahjoituksille olisi monta ottajaa. Apua tarvitaan lähelle ja kauas. Auttaa voi antamalla rahaa, tavaraa tai aikaa. Kaikki apu on tervetullutta ja jokainen lahjoituskohde varmasti auttamisen arvoinen. Lahjoittajan itsensä täytyy tehdä valinta, mihin haluaa apunsa kohdentaa.

Joskus tulee pohdittua auttamisen moraalista puolta. Pitääkö hyvinvointivaltiossa verojen lisäksi antaa vielä muustakin omastaan? Autanko vain hyvän omantunnon vuoksi? Meneekö apu perille sitä oikeasti tarvitseville vai vetääkö joku välistä? Kohentaako apu ihmisen elämäntilannetta vai onko se vain pika-apua, jonka saamisen jälkeen tilanne palaa ennalleen kuten arki joulun jälkeen?

Olen tullut tulokseen, että aina saa auttaa ja antaa enemmän kuin pyydetään – niin halutessaan. Auttaa voi organisoidusti eri toimijoiden kautta tai sitten toimia lähiympäristössään vaikkapa antamalla lapsiperheen vanhemmille vapaailta tai kutsumalla naapuri joulupuurolle tai hoitamalla autottoman jouluostokset oman kauppareissun yhteydessä. Ja koska ihmiset joka tapauksessa haluavat auttaa monin tavoin, on myös kirkon syytä käyttää monia kanavia avun perille saamiseksi.

Vanhan sanonnan mukaan antaessaan saa. Sen olen havainnut lukuisia kertoja työssäni vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Tutkimustenkin mukaan monet tekevät vapaaehtoistyötä, koska siten voi auttaa toisia ja siitä saa hyvän mielen. On se vaan niin hienoa, kun palkaksi saa kiitoksen ja hymyn, joiden avulla jaksaa ja haluaa olla ihan vaan ihminen ihmiselle toisenkin kerran.

Jos mietit auttamisen tapaa tänä jouluna, niin tässä pari vinkkiä: aikaa voi antaa monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä (vapaaehtoistyö.fi) ja rahallista tukea vaikkapa lähikeräyksissä (kotimaanapu.fi). Molemmat edellä mainitut ovat seurakuntien ylläpitämiä toimintamuotoja, joiden avulla kanavoidaan apua seurakuntien diakoniatyön kautta usein kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Kirkon työssä me myös pyrimme ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Jotta olisi se joulu joka päivä.

Hyvää joulun aikaa. Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Hanna Lipasti-Raulus (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.