”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Niin tuttuja sanoja Raamatusta, kaikista lapsuuden jouluista, kun ei juuri mitään ymmärtänyt, mutta odotti joulua. Käsi siskon kädessä kirkon penkissä, hartaus radiosta, tai sanat koulun kuusijuhlassa. Kansa näkee suuren valon. Pimeyden keskelle tulee valo. Jotain pahaa väistyy, jotain kaunista ja…
Miksi sisälläni liikahtaa jotain erikoista silloin, kun kuulen kysymyksen: ”Voit sä rukoilla?” Koen tärkeänä tekstin työpuhelimessa, kun siinä lukee: Voit sä rukoilla? Miksi se menee työlistani kärkeen? Meitä diakoneja opetetaan suhtautumaan ihmisten hätään rauhallisesti niin, että ihminen taakkoineen voisi hetken olla ja levähtää luonamme. Monia asioita laitetaankin eteenpäin, sillä usein yksi ongelma tuo esille toisen:…
Minut opetettiin pienestä pitäen rukoilemaan. Iltarukous oli tärkeä rituaali päivän loppuessa ja nukkumaan rauhoittumisessa. Se helpotti, kun möröt sängyn alla pelottivat tai seuraavan päivän tapahtumat jännittivät. ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä”, jonka jälkeen tuli väsymysasteesta riippuen pitkä tai lyhyt litania ihmisistä, joiden ajattelin erityisesti esirukousta tarvitsevan….