On itsestään selvää, että voin ostaa kahvin ja pullan tai käydä lounaalla kohtuuhintaisessa ruokapaikassa. Voin valita kalliimman tai halvemman ruuan välillä – usein arkisin otan sen halvemman ja viikonloppuisin herkuttelen vähän paremmilla raaka-aineilla. Uutta takkia varten saatan säästää, että voisin ostaa kalliimman kevättakin, joka toivottavasti kestää sekä aikaa että muodin oikkuja. On itsestään selvää, että…
Keväällä kuusi vuotta sitten näin taksin ikkunasta miehen, joka myi lyijykyniä autokaistojen välisellä ruohokaistaleella. Jos joku ruuhkaisella tiellä sattuisi avaamaan ikkunan ja ostaisi paketillisen perinteisiä teroitettavia puisia lyijykyniä. On katseita joita en koskaan unohda. Katseita, jotka vuosien päästäkin vaativat minua tilille siitä, miten olen elänyt elämäni. Miten olen suhtautunut toisiin ihmisiin. Miten olen lunastanut paikkani…
Yksi parhaimmista asioista diakoniatyössä on sen sisältämä valtava luovuus. Diakoniassa onkin jotain samaa kuin taiteessa – mahdollisuus luoda oman näköistä. Siksi rohkeasti toteutan työssäni luovaa toimintaa omaksi ja toisten iloksi. Yksi kokeiluistani tällä hetkellä ovat kotikäynnit yhdessä kissan kanssa. Kissa vaikuttaa tunnelmaan ja ilmapiiriin olemuksellaan ja eläimiä rakastavalle hetki voi olla odotettu kohokohta. Eläinten merkityksestä…
Viime vuonna innostuin podcasteista. Mikäli nettikeskusteluihin on luottamista, niin innostui moni muukin, joka oli kyllästynyt radiokanavien poukkoilevaan äänisaasteeseen ja keskeytyksien sarjatuleen. Podcast on puheohjelma, jonka voi tilata tai valita netistä monesta eri palvelusta. Mielestäni hienointa podcasteissa on intiimi tunne, joka syntyy kuunnellessa – kuin itsekin istuisi saman pöydän ääressä juttelemassa keskustelijoiden kanssa. Diakonia on aihepiiri,…