Asunnottoman turvallisuus ei ole kenenkään asia. Vai onko?

Sisäministeriö julkaisi maaliskuussa tiedotteen drooniuhan varalle. Sen jälkeen lehdistössä ja hyvinvointialueiden tiedotteissa on jaettu tarkempia ohjeita. Varautumisohjeet ovat helpohkot ja selkeät sellaiselle, jolla on koti tai käytettävissä oleva asunto. Asunnottoman tilanne on toinen.

Varustamossamme asioi henkilöitä, jotka majoittuvat metsissä oman fyysisen koskemattomuuden eli oman turvallisuutensa säilyttämisen takia. Hätämajoituspaikat ovat rauhattomia sellaiselle nukkujalle, jolla ei ole päihde- tai mielenterveysongelmia. Kun menee tarpeeksi kauas ihmisistä ja ihmisasutuksesta, saa olla rauhassa ja nukkua yönsä häiriöttä.

Moni hakeutuu metsään myös ihan siksi, että metsä ei tuomitse eikä katso kieroon, kantoipa ihminen omaisuuttaan milloin repussa tai rinkassa tai kahdessa muovikassissa. Ihmisten keskuudessa tilanne on usein toinen.

Kun drooniuhkatilanne tapahtui jokunen viikko sitten, kävijämme ottivat esille sen kysymyksen, mihin asunnoton hakeutuu turvaan, jos on keskellä metsää. Entä sitten, kun on kaupungissa, mutta ei ole asuntoa, johon mennä?

Viranomaisohjeessa sanotaan:

”Jos et pääse sisätiloihin,

– etsi mahdollisimman suojainen paikka, jossa olet seinien tai muiden esteiden suojaama.

– jos olet maastossa ja havaitset droonin, suojaudu mahdollisuuksien mukaan maanpinnan alapuolelle, esimerkiksi ojaan tai kuoppaan.”

Keskellä metsää on harvemmin ojia. Kuoppiakaan ei ihan joka notkelmassa ole tarjolla. Asutuksen luo tai lähimmälle bussipysäkille voi olla kilometrejä käveltävänä. Turvaa ei siis ole välttämättä saatavilla lainkaan.

Aika usein tuntuu siltä, että olipa ohje mikä tahansa, se on tehty ”keskivertoihmistä” ajatellen, jolla on asunto, työ, perhe ja niiden välityksellä sekä turva että tukiverkosto. Asunnottomalla ei välttämättä ole mitään näistä. Minne hän siis hakeutuu?

Takaisin ihmisten ilmoille ja julkisiin rakennuksiin, jossa on ehkä turvassa drooni-iskuilta, mutta ei muilta ihmisiltä? Vai jääkö hän metsään omalla riskillä, jotta saa edes nukkua yöunensa ilman keskeytyksiä?

Tähän eivät viranomaisohjeet anna vastausta.

 

Kuvalähde: pixabay.com/Pexels

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Ei elämä siihen lopu- toivoa ja luottamusta rakentamassa

    Jaa myös muille: Lisää Diakonin kanssa keskustelu voi auttaa jäsentämään ajatuksia silloin, kun kaipaa kanssakulkijaa elämän muutosvaiheissa tai kun jokin olosuhde elämässä mietityttää. Tilanteiden reflektointi auttaa ja viitoittaa eteenpäin. Voimme myös aina oppia uutta sekä itsestämme että läheisistämme ja samalla rakentaa pohjaa turvallisille olosuhteille, joissa myös läheistemme on kevyempi taivaltaa.  Diakonin juttusilla Diakonin tärkein ominaisuus…

  • Näetkö valon?

    Jaa myös muille: 112 Jakoa Lisää ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Niin tuttuja sanoja Raamatusta, kaikista lapsuuden jouluista, kun ei juuri mitään ymmärtänyt, mutta odotti joulua. Käsi siskon kädessä kirkon penkissä, hartaus radiosta, tai sanat koulun kuusijuhlassa. Kansa näkee suuren valon. Pimeyden keskelle tulee valo….

  • Kuka jää kuulematta?

    Jaa myös muille: 115 Jakoa Lisää Olen kuullut jo useammalta Kelan toimeentulotukipäätöksen saaneelta, että päätöksessä kehotetaan etsimään halvempaa asuntoa – muuten ei vuokraa tulla jatkossa huomioimaan täysimääräisenä. Ahdistava tilanne: moni maksaisi mielellään pienempää vuokraa, asuisikin ahtaammin, mutta kun tyhjästä on paha nyhjäistä. Juuri pienimmistä asunnoista on kovin pula ja juuri alta 700€ ei vapaata vuokra-asuntoa…

  • Parisuhde vai pari suhdetta?

    Jaa myös muille: 29 Jakoa Lisää Olen työssäni kohdannut ihmisiä, joiden parisuhde on syystä tai toisesta muuttunut paratiisista helvetiksi. Joskus mustelmaisia poskia on yritetty peitellä meikillä, joskus syytetään klassista kaapinovea tai muuta itseaiheutettua tapaturmaa. Joskus rakkaan sanat ovat lyöneet itsetunnon niin rikki, että sirpaleita ei jaksa enää kerätä. Kuka nyt haluaisi kertoa, että rakkaan hyväily…

  • ”En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne”

    Jaa myös muille: Lisää Pyörällisiä ostoskärryjä on paikalla tungokseen asti. Ei, nyt ei olla Tallinnan-laivaterminaalissa, vaan Myllypuron elintarvikejakelun jonossa. Jakelu käynnistyy aamuyhdeksältä. Jo ennen sitä jono kiemurtelee näkymättömiin korttelin ympäri. Tänäänkin on nälkä. ”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä hakea täältä helpotusta ruokapöytään. En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne!” sanoo…

  • Elämää ilman oleskelulupaa

    Jaa myös muille: 286 Jakoa Lisää A ja hänen puolisonsa B saapuivat Suomeen yhdeksän vuotta sitten vauvansa C:n kanssa. He pakenivat kotimaastaan sisällissotaa. He hakivat turvapaikkaa, mutta saivat kauhukseen kielteisen päätöksen. A ja B kyselivät toisiltaan, mikä meissä on vikana, kun meille ei annettu turvapaikkaa. Vuodet kuluivat. Tuli uusia kielteisiä päätöksiä, tehtiin uusi turvapaikkahakemus. A…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.