Asunnottoman turvallisuus ei ole kenenkään asia. Vai onko?

Sisäministeriö julkaisi maaliskuussa tiedotteen drooniuhan varalle. Sen jälkeen lehdistössä ja hyvinvointialueiden tiedotteissa on jaettu tarkempia ohjeita. Varautumisohjeet ovat helpohkot ja selkeät sellaiselle, jolla on koti tai käytettävissä oleva asunto. Asunnottoman tilanne on toinen.

Varustamossamme asioi henkilöitä, jotka majoittuvat metsissä oman fyysisen koskemattomuuden eli oman turvallisuutensa säilyttämisen takia. Hätämajoituspaikat ovat rauhattomia sellaiselle nukkujalle, jolla ei ole päihde- tai mielenterveysongelmia. Kun menee tarpeeksi kauas ihmisistä ja ihmisasutuksesta, saa olla rauhassa ja nukkua yönsä häiriöttä.

Moni hakeutuu metsään myös ihan siksi, että metsä ei tuomitse eikä katso kieroon, kantoipa ihminen omaisuuttaan milloin repussa tai rinkassa tai kahdessa muovikassissa. Ihmisten keskuudessa tilanne on usein toinen.

Kun drooniuhkatilanne tapahtui jokunen viikko sitten, kävijämme ottivat esille sen kysymyksen, mihin asunnoton hakeutuu turvaan, jos on keskellä metsää. Entä sitten, kun on kaupungissa, mutta ei ole asuntoa, johon mennä?

Viranomaisohjeessa sanotaan:

”Jos et pääse sisätiloihin,

– etsi mahdollisimman suojainen paikka, jossa olet seinien tai muiden esteiden suojaama.

– jos olet maastossa ja havaitset droonin, suojaudu mahdollisuuksien mukaan maanpinnan alapuolelle, esimerkiksi ojaan tai kuoppaan.”

Keskellä metsää on harvemmin ojia. Kuoppiakaan ei ihan joka notkelmassa ole tarjolla. Asutuksen luo tai lähimmälle bussipysäkille voi olla kilometrejä käveltävänä. Turvaa ei siis ole välttämättä saatavilla lainkaan.

Aika usein tuntuu siltä, että olipa ohje mikä tahansa, se on tehty ”keskivertoihmistä” ajatellen, jolla on asunto, työ, perhe ja niiden välityksellä sekä turva että tukiverkosto. Asunnottomalla ei välttämättä ole mitään näistä. Minne hän siis hakeutuu?

Takaisin ihmisten ilmoille ja julkisiin rakennuksiin, jossa on ehkä turvassa drooni-iskuilta, mutta ei muilta ihmisiltä? Vai jääkö hän metsään omalla riskillä, jotta saa edes nukkua yöunensa ilman keskeytyksiä?

Tähän eivät viranomaisohjeet anna vastausta.

 

Kuvalähde: pixabay.com/Pexels

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Ruoka ei riitä avuksi – ja miksi sen pitäisikään riittää?

    Jaa myös muille: 87 Jakoa Lisää Ruoka-apu herättää tunteita etenkin nyt, kun apua tarvitsevien määrä kasvaa ja lahjoitettavan hävikkiruoan määrä vähenee. Ruoka ei kuitenkaan riitä avuksi, eikä sen edes pidä riittää. Tarkoitan tällä kahta asiaa: 1. Ruokahävikkiä ei pitäisi syntyä lainkaan, ja on hyvä, että sen määrä vähenee. 2. Ruoka ei yksin korjaa niitä syitä,…

  • Miksi äänestää seurakuntavaaleissa sunnuntaina 20.11.?

    Jaa myös muille: 163 Jakoa Lisää Tein männäviikolla hommia vaaliavustajana Malmin ostoskeskuksen ennakkoäänestyspisteellä. Vaaliavustajan tehtävään kuuluu ihmisen avustaminen äänestysprosessissa tarvittaessa, aina rekisteröitymisestä äänestysnumeron kirjoittamiseen ja vaalikuoren sulkemiseen saakka. Varsinaisia avustettavia ei Malmilla ollut kuin muutama, joten käytin aikaani siihen, mihin koulutukseni ja persoonani ovat minua valmistaneet – kohtasin ihmisiä. Valitsin strategisesti kailotuspaikakseni tasanteen, josta kulkevat…

  • ”Emme halua vain istua”

    Jaa myös muille: 72 Jakoa Lisää Lauttasaaren kirkolla on ahdasta, kun menen paikalle vapaaehtoiseksi lajittelemaan pakolaisten hyväksi järjestetyn vaatekeräyksen satoa. Kasseja ja pusseja röykkiöittäin lähdössä Evitskogiin ja osa jaettaisiin Lauttasaaressa majoittuville. Mitäs tästä kassista löytyy? Hyväkuntoisia miesten paitoja ja housuja, katsomme työparikseni sattuneen mieshenkilön kanssa. Esittäydymme. Konstandin kertoo olevansa Albaniasta ja saapuneensa viikko sitten Suomeen turvapaikan…

  • Älä yritä!

    Jaa myös muille: Lisää Näin sanoisin nuorelle itselleni auttamistyöni alkutaipaleella. Yritin liikaa. Vuosien kuluessa yrittämisen tilalle on tullut enemmän olemista. Samalla olen huomannut, että olemisesta on diakonille paljon enemmän hyötyä. Ei kannata niin kiivaasti yrittää. Yrittää ratkoa ongelmia, vaikka väkisin. Se tuottaa harvemmin muuta kuin pettymystä. Se turhauttaa. Kun ei todellakaan aina pysty auttamaan, vaikka…

  • Toimeentulotuen ja asumisen hinnan välillä on ristiriita 

    Jaa myös muille: 105 Jakoa Lisää Helsingin Sanomien kyselyyn pääkaupunkiseudun asumiskustannuksista vastasi yli 1 200 ihmistä, joista valtaosa kuvasi asumismenojen kalleuden ajavan niukkuuteen ja kituuttamiseen (3.2.) Sen jälkeen lehden sivuilla esitettiin yhdeksi ratkaisuksi pienituloisten muuttamista radanvarsia pitkin kehyskuntiin. Diakoniatyön apuun turvaudutaan tyypillisesti silloin, kun kaikki muut avunkanavat on jo käytetty tai kun ihminen putoaa palvelujärjestelmän…

  • Kevättä rinnassa vai kausimasennusta mielessä?

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Kevään koittaessa luulisi, että ihmisen mieli ilahtuu valon lisääntymisestä, mutta näin ei kaikkien kohdalla ole. Osalle kevät aiheuttaa suoranaista masennusta. Niin kutsutusta vuodenaikamasennuksesta kärsii arviolta 5-10 prosenttia suomalaisista. Naiset kärsivät kausimasennuksesta miehiä yleisemmin ja alttius masennukseen näyttäisi lisääntyvän iän myötä. Taipumus kausimasennukseen voi olla myös perinnöllistä. Hetkittäisen kausimasennuksen aikana arkielämän…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.