Diakoniatyö elää ajassa – osaaminen, verkostot ja jatkuva oppiminen työn ytimenä

Tiesitkö, että kotiseurakuntasi diakonit osallistuvat säännöllisesti omaa ammattialaansa koskeviin koulutuksiin?
Kyllä vain, diakoniatyö ei ole pelkkää sydäntä ja käsiä, vaan myös muistiinpanoja, ajoittaisia Teams-koulutuksia ja osallistumista erilaisiin verkostoihin.

Nykyaikana diakoni ei voi tehdä työtään laadukkaasti ilman, että hän aktiivisesti päivittää osaamistaan. Siihen tarvitaan koulutuksia, yhteistyötä ja verkostoja. Ja välillä myös sitä kuuluisaa ”kaverille kilauttamista”.

Ei yleisdiakonia, vaan erityisosaamista

Diakoniatyö ei ole yksi ja sama paketti kaikille. Työssä on lukuisia painotuksia. Harvassa ovat ne diakonit, jotka toimivat kaikkien alojen yleisgeneralisteina. Useimmiten diakonilla on oma erityisosaamisalue: joku syventyy monikulttuurisuustyöhön, toinen perheiden tukemiseen, kolmas työttömien tai ikäihmisten parissa tehtävään työhön.

Koulutuksiin osallistuminen ei ole pakollinen lisä, vaan alan elinehto. Ilman aktiivista työalan kehittämistä diakoniatyö alkaisi helposti polkea paikoillaan ja pahimmillaan irtautua tästä ajasta. Asiakkaille tämä näyttäytyisi nurinkurisena: kohtaamisissa jäisivät huomioimatta ajan erityistarpeet ja ihmisten todelliset elämäntilanteet.

Oppiminen osana arkea (kahvikuppi kädessä)

Kun kävin läpi alkutalven koulutusmahdollisuuksia ja verkostokokoontumisia, tarjontaa oli runsaasti. Onkin hyvin tyypillistä, että diakoni osallistuu kesken työpäivän Teamsin kautta koulutukseen tai ajankohtaisinfoon. Usein samassa paketissa ovat kahvikuppi, muistivihko ja hiljainen toive siitä, että tekniikka toimii.

Koulutusten ja työpajojen myötä diakonit oppivat uutta ja pystyvät tunnistamaan entistä paremmin asiakkaidensa elämän lainalaisuuksia, arjen realiteetteja ja olosuhteita. Yhteiskunnan palvelurakenteet muuttuvat jatkuvasti: tukimuodot, palvelupolut ja viranomaiskäytännöt muotoutuvat säännöllisesti uudelleen. Siksi diakonin työssä korostuu uteliaisuus ja avoimuus oppia uutta. Kun oppimisen asenne on kunnossa, myös asiakkaiden tukeminen muuttuvissa tilanteissa on vaikuttavampaa ja oikea‑aikaisempaa.

Entäpä ne verkostot?

Verkostotyö on monisäikeinen kokonaisuus, jota pysähdyn pohtimaan usein. Esimerkiksi monikulttuurisen työn verkostot ja työpajat tarjoavat käytännön työvälineitä, mutta niiden merkitys on paljon tätä syvempi. Verkostot tarjoavat työntekijälle turvaa ja tukea, sekä mahdollisuuden tuoda esille omaa työtä ja sen merkityksiä.

Verkostoissa on myös omanlaistaan voimaa. Kun kaupungin, järjestöjen ja seurakuntien toimijat tuntevat toisensa, syntyy luonteva pohja tiedonvaihdolle, ja ammatillisen kasvun rakenteet vahvistuvat. Yhteiset foorumit toimivat paitsi tiedon jakamisen paikkoina myös tiloina, joissa syntyy oivalluksia, uusia yhteistyömuotoja ja kokemusta siitä, ettei kukaan tee tätä työtä yksin.

 

Kun osaamista kootaan samaan tilaan ja annetaan tilaa ajatustenvaihdolle, syntyy usein hyviä asioita ja konkreettisia yhteistöitä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Virtaa Varustamoista – ESR+ -hankkeen kokoama Toiveena työelämä -verkosto. Se syntyi aidosta tarpeesta luoda uusi foorumi ammattilaisten kohtaamiselle ja jatkaa hankkeen päätyttyä yhteisenä työpajana. Verkostossa opitaan, jaetaan tietoa ja kehitetään yhdessä työllistymistä tukevaa tärkeää työtä. Toiminnan todellisia voittajia ovat lopulta asiakkaat.

Pienistä kohtaamisista suuriin oivalluksiin

Olen huomannut, että jokin yksittäinen koulutus tai verkostotapaaminen vuosia sitten on saattanut toimia kasvualustana sisäiselle muutokselle tai työorientaation hienosäädölle. Kaikki ei näy heti, mutta oppiminen jättää jäljen. Myös ihmiset verkostoissa jättävät jäljen.

Eläköön oppiminen.
Eläköön verkostot.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Niina Marjanen (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia

    Jaa myös muille: 145 Jakoa Lisää Viimevuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka länsimaisen ihmisen hiilijalanjälki on kestämätön luonnon kannalta. Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa; matkustaessamme, ostaessamme ylettömästi tavaroita, heittäessämme ruokaa roskiin tai syödessämme liikaa lihaa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen. Ruokahävikki. Roskikseen päätyessään niin turha. Ilmaston tuhoaja. Elintarviketurvallisuusriski. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa…

  • Asunnottoman talvi Helsingissä

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää On torstai 29. tammikuuta, kun katson pakkasmittariin kotona ennen töihin lähtöä. -15 astetta. Toivon, ettei tuule. Alan kiskoa toppahousuja jalkaan vain todetakseni, että ne eivät mahdu. Kello on sen verran, etten ehdi hakea toisia housuja, joten lähden pakkaseen sisähousuissa. Takki on onneksi polviin asti. Kodin ja työpaikan välillä olen…

  • Joulu on hyväosaisten juhla

    Jaa myös muille: 36 Jakoa Lisää Sain lapseltani itse tehdyn joulukalenterin, jossa päiville on joko värityskuva tai jokin yhteinen tekeminen/ajatus joulusta. Ensimmäisen päivän värityskuvaksi lapsi oli piirtänyt jotain, josta en oikein saanut selvää. Onneksi lapsi oli paikalla kertomassa kuvan esittävän maamiinaa. Maamiinaa! Muut kuvat kalenterissa olivat enemmän jouluun liittyviä: piparkakku-ukko, joulupallo, tähtiä, kuusi, karkkikeppi. Yhdessä…

  • Kodittomien yö – Jumalan rakkautta välittämässä

    Jaa myös muille: 61 Jakoa Lisää Ensimmäinen kerta. Kodittomien yö. Olin kuullut tapahtumasta paljon etukäteen, mutta en ollut ikinä siellä vieraillut. Oli syksyinen lokakuun ilta ja vuosi oli 2014. Myllypuron kirkko kuhisi ihmisiä. Tunnelma oli todella lämmin. Jokainen tulija otettiin vastaan sydämellisesti ja yksilöllisesti. Jokainen sai hyvän aterian syödäkseen sekä lämpimän ja turvallisen paikan nukkua. Jokainen…

  • Ethän unohda unelmoida?

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää Itä-Helsingissä on unelmoitu tänä keväänä oikein urakalla. Kyseessä on diakoniatyön alulle panema Toivonpäivä, jota unelmoinnilla pohjustetaan. Ikäihmisiä on haastettu uneksimaan niin seurakuntien tapahtumissa kuin kaupungin monipuolisten palvelukeskusten ryhmissä. Unelmointi on valittu teemaksi, koska se luo katsetta eteenpäin. Päämäärien tavoittelu kannattelee tutkitusti vaikeissakin elämäntilanteissa. Vanhana ei tarvitse tyytyä muistelemaan menneitä…

  • Diakonisen kohtaamisen erityisyys

    Jaa myös muille: 57 Jakoa Lisää Seurakunta on Malmilla aktiivinen ja kokoava toimija. Malmin seurakunnan alueella asuvista ihmisistä noin 50 prosenttia (45000) ihmistä kuuluu kirkkoon. Seurakuntamme strategiset tavoitteet rohkaisevat kohtaamaan malmilaisia kirkon ovien ulkopuolella. Tämä tavoite on minulle tärkeä, ja toteutan sitä mielelläni. Viime kesänä istuin lähiöidemme baareissa virkapaidassa ja kohtasin ihmisiä heidän arkisissa tilanteissaan….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.