Hiljainen tieto välittyy kohtaamisissa ja kietoo pauloihinsa

Maahanmuuttajataustaisille kotiäideille kohdennetussa MoniNainen arki- hankkeessa opittiin hyviä käytänteitä ja kehitettiin uusia toimintamalleja, mutta suurimmat oivallukset syntyivät hiljaisesta tiedosta, jota maahanmuuttajanaiset toivat mukanaan.

Hiljainen tieto, vahva yhteys

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien ja EU:n osarahoittama MoniNainen arki -hanke päättyi huhtikuussa 2025. Sen aikana tuettiin maahanmuuttajataustaisten kotiäitien monilukutaitoa yhteisöllisin menetelmin. Hanke tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa kolmansista maista muuttaneiden naisten usein näkymättömäksi jäävään arkeen Suomessa, ja samalla oppia heidän tarpeistaan ja elämänpiiristään.

Sosionomin koulutus antaa hyvät valmiudet palveluneuvontaan ja ammatilliseen kohtaamiseen. Silti hankkeen aikana jäin usein pohtimaan, kuinka merkityksellistä hiljainen tieto on kotouttavassa työssä. Kohtaamisissa liikkuu tietoa, jota ei voi oppia koulun penkillä. Uusi ymmärrys syntyy läsnäolosta, kuuntelemisesta ja yhteisestä kokemuksesta.

Oppimista, oivalluksia ja yhteyttä

Hiljainen tieto todella kietoo pauloihinsa. Se ei huuda, ei vaadi huomiota, mutta se on läsnä jokaisessa katseessa, eleessä ja jaetussa hetkessä. Kun tutustumme toisiimme arkisten kohtaamisten kautta, syntyy ymmärrystä, joka ei perustu selityksiin vaan kokemukseen.

Hankkeen aikana opin, että maahanmuuttajanaisten elämässä on paljon epävarmuustekijöitä. Silti he rakentavat arkeaan määrätietoisesti ja toiveikkaasti. Perheen kasvattaminen toivon varaan epävarmuuden keskellä vaatii valtavaa lujuutta. Mitä enemmän vietin aikaa heidän kanssaan, sitä selvemmäksi kävi: voimme tehdä paljon enemmän heidän hyvinvointinsa eteen, niin pienillä kuin suurillakin teoilla, joilla on todellista merkitystä autettavan arjessa.

Hiljainen tieto on avuksi myös kotoutujalle. Monet tukityötä tekevät henkilöt tai kokemusasiantuntijat voivat jakaa omaa hiljaista tietoaan siitä, millaista on elää maahanmuuttajana Suomessa. Tämä tieto voi olla korvaamatonta uusille tulijoille, koska se tarjoaa käytännön vinkkejä ja vertaistukea, jota ei löydy oppaista tai virallisista ohjeista.

Myöskään luottamus ei synny pelkästään sanoista tai virallisista kohtaamisista. Se rakentuu usein pienistä eleistä, empaattisesta läsnäolosta ja kyvystä lukea tilannetta – juuri niistä asioista, jotka perustuvat hiljaiseen tietoon.

Hankkeen aikana opin, että hiljainen tieto auttaa ymmärtämään maahanmuuttajataustaisten naisten kulttuurisia taustoja, arvoja ja normeja, jotka vaikuttavat heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Oli myös selvää, että seurakunnissa meillä on mahdollisuus tukea heidän turvallisen arjen rakentumista monin tavoin, esimerkiksi ystävystymällä heidän kanssaan.

Kohtaamisia, jotka muuttavat

Kohtaamiset saavat hiljaisen tiedon virtaamaan. Myös sen kaikkein piilotetuimman arjen todellisuudet, joihin pääsemme harvoin kurkistamaan. Mikä mahdollisuus kasvuun ja ymmärrykseen tämä onkaan.

Aika, jonka sain viettää maahanmuuttajataustaisten kotiäitien kanssa, oli merkityksellinen. Se avasi silmäni maailmoihin, joihin minun kuuluu tutustua – ei vain työntekijänä, vaan ihmisenä.

Maahanmuuttajanaisten elämäntoiveet ovat kauniita ja arkisia. Niiden äärelle pysähtyminen on tärkeää. Juju piilee siinä, että me kaikki olemme täällä, hengitämme samaa helsinkiläistä ilmaa, kuljemme samoilla kaduilla; olemme naapureita, työkavereita, opiskelutovereita. Meidän kuuluu välittää toisistamme. Tutustumisen kautta rakennetaan yhteyttä, johon myös kristillisyys meitä kannustaa.

Diakoniatyö on kaikille

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt kuuluvat joukkoomme yhdenvertaisina ja arvostettuina. On rikkaus, että voimme jakaa yhteistä helsinkiläistä arkea, rakentaa yhteisyyttä ja luoda tilaa kohtaamisille.

Vieraskielisten asiakkaiden määrä diakoniatyössä kasvaa. Mutta ei huolta, sillä diakoniatyön seinät ovat leveät ja katto korkealla. Diakoniatyö ei lisää ulkopuolisuutta , vaan se välittää, kuuntelee ja kutsuu mukaan.

Diakoniatyön kautta tehdään myös monikulttuurista huomista; toivotaan toiselle hyvää ja luotetaan toisen hyväntahtoisuuteen. Muistetaan myös sanoa ääneen: olet tärkeä, olet arvokas, olet hieno tyyppi. Tervetuloa mukaan!

 

Blogitekstin kuvitus: Unsplash photos

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Niina Marjanen (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Kevättä rinnassa vai kausimasennusta mielessä?

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Kevään koittaessa luulisi, että ihmisen mieli ilahtuu valon lisääntymisestä, mutta näin ei kaikkien kohdalla ole. Osalle kevät aiheuttaa suoranaista masennusta. Niin kutsutusta vuodenaikamasennuksesta kärsii arviolta 5-10 prosenttia suomalaisista. Naiset kärsivät kausimasennuksesta miehiä yleisemmin ja alttius masennukseen näyttäisi lisääntyvän iän myötä. Taipumus kausimasennukseen voi olla myös perinnöllistä. Hetkittäisen kausimasennuksen aikana arkielämän…

  • Vain makkaraa?

    Jaa myös muille: 171 Jakoa Lisää Katseeni kohtaa siistin, keski-ikäisen miehen. Kiitos, hän sanoo ja jatkaa: Te ette ehkä ymmärrä, kuinka arvokasta työtä te teette. Hänen katseensa näyttää siltä kuin olisin juuri tehnyt jonkun sankariteon. Mutta tämähän on vain makkara, totean. Mies kertoo, että hän on tälläkin hetkellä asunnoton. Tunnen surua, voimattomuuttakin, sillä koen, ettei…

  • Mikä on diakonian ydin?

    Jaa myös muille: 105 Jakoa Lisää Diakonian vapaaehtoistyöntekijänä olen saanut etuoikeuden etsiä diakonian ydintä. Aluksi asia vaikuttaa yksiselitteiseltä. Diakonia on kirkon työtä, jossa palvellaan kristilliseen rakkauteen perustuen niitä ihmisiä, joilla on suuri hätä ja jotka eivät ole muulla tavoin saaneet tarvitsemaansa huolenpitoa. Nämä ihmiset ovat köyhiä, sairaita, nälkäisiä, yksinäisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, vammautuneita ja vanhoja. He…

  • Korvaamattomia ihmisiä

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Niskapoimun turvotuksesta sen jo pystyi ennustamaan kohdun suojasta: kaikki ei ollut hyvin. Lääkärit suosittelivat keskeytystä, mutta äidin jo herännyt rakkaus suojeli Kerttua niin, että hän sai oikeuden syntyä. Kerttu ei pystynyt ymmärtämään, puhumaan tai aina edes nielaisemaan sylkeään, mutta hän katseli maailmaa suurin, loistavin silmin. Kun äiti joutui viisitoista…

  • Näkökulmia kristilliseen vertaistukeen

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää Virpi on entinen päihderiippuvainen ja eräs Vuosaaren seurakunnan vapaaehtoinen. Hän kertoo seuraavassa kristillisen vertaistukiryhmän toiminnasta Vuosaaressa. ”Vaikka päihdetyön määrärahoja on vuosi vuodelta leikattu mm. hoitopaikkoja lakkauttamalla, toimii onneksi erilaisia vertaistukiryhmiä, kuten AA, NA ja AAL. Vapaaehtoisvoimin pyörivät ryhmät ovat pitkälti omavaraisia ja mihinkään organisaatioon sitoutumattomia. Ainoa ehto jäsenyyteen on…

  • Kuka kuuntelee köyhää espoolaista?

    Jaa myös muille: 190 Jakoa Lisää Helsingissä ja Espoossa asuu paljon hyvätuloisia ihmisiä.  Kysymys kuuluu miten pienituloinen tai eri syistä taloudelliseen ahdinkoon joutunut pärjää hyväosaisten kaupungissa? Miten elämisen ja asumisen kustannuksista voi selvitä, kun sopivaa työtä ei löydy ja yhteiskunnan tuki haavoittuvassa asemassa oleville pienenee samaan aikaan kustannusten nousun kanssa? Hallituksen tekemien leikkausten vaikutukset kohdistuvat…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.