Lohdun läsnäolo – diakoniatyöntekijän merkitys ihmisen rinnalla

Diakoniatyöntekijälle soitetaan pääosin hädän hetkellä. Yleisimpiä syitä on rahojen riittämättömyys ruokaan ja lääkkeisiin, Kelan ja sosiaalitoimen päätösten viivästyminen tai ennakoimattomat elämäntilanteet, jotka vaikuttavat äkillisesti taloudelliseen tilanteeseen. Suru, yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat myös yleisiä syitä, jolloin käännytään diakoniatyöntekijöiden puoleen.

Diakoniatyöntekijä pystyy monessa tilanteessa vastaamaan ihmisen hätään nopeammin kuin muut auttavat tahot. Aineellisen ja henkisen tuen lisäksi annamme kohtaamisessa myös jotain paljon syvempää: läsnäolon, kuuntelun ja toivon pilkahduksen. Me kuljemme ihmisten rinnalla silloin, kun tie tuntuu raskaalta ja yksinäisyys painaa. Työmme ei ole vain auttamista – se on ennen kaikkea kohtaamista. Se on kykyä nähdä ihminen kokonaisena, haavoittuvana ja arvokkaana. Lohdun tuominen ei vaadi suuria tekoja. Hiljainen läsnäolo tai jaettu hetki voivat kantaa enemmän kuin arvaammekaan.

Avun pyytäminen on rohkeutta

Luonani kävi yksinhuoltaja, jonka elämäntilanne oli vaikeutunut työttömyyden ja yllättävien laskujen vuoksi. Keskustelimme arjen huolista ja yksinäisyyden tunteesta. Yksinhuoltaja oli häpeissään tilanteestaan. Totesin, että ”et ole yksin tämän kanssa. Moni joutuu pyytämään apua ja se on rohkeutta, ei heikkoutta”.

Tapaamisemme lopuksi myönsin maksukortin ruokaan, mikä helpotti hetkellisesti konkreettista hätää. Diakoniatyössä on tärkeää, että emme katso ketään vain avunhakijana, vaan ennen kaikkea ihmisenä, jonka elämä ja tarina ovat arvokkaita. Lohdun tuominen voi olla juuri sitä: että joku näkee, kuulee ja pysähtyy.

Lohdutus

Diakoniatyössä lohdutus ei ole vain tunne – se on kokemus siitä, että elämä voi kantaa, vaikka kaikki näyttäisi olevan hukassa. Se on muistutus siitä, että jokaisella on arvo, ja että Jumalan rakkaus ulottuu myös niihin hetkiin, joissa ihminen itse ei enää jaksa uskoa siihen.

Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Gal. 6:2

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Diakoniatyötä Someron tapaan

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää ”Ihmisten huolet ovat pitkälti samoja paikasta riippumatta: yksinäisyyttä, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja muita sairauksia. Juurettomuutta en ole Somerolla niinkään havainnut. Koti- ja laitoskäyntejä on enemmän ja välillä verenpaineen mittauksia, jotka nekin kuuluvat täällä diakoniatyöntekijän toimenkuvaan”, vertailee Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöstä Someron seurakuntaan siirtynyt diakonissa Ulla Mäenpää. ”Aloitin Someron seurakunnassa 1.6.2015 määräaikaisena…

  • Tule mukaan, Sinua tarvitaan

    Jaa myös muille: 297 Jakoa Lisää Ovet ovat auki, ja eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä alkaa tulla sisään kirkkosaliin. Tuolit on siirretty sivuun ja pöydät yhdistetty niin, että paikan voi valita ison, yhteisen pöydän äärestä, kuitenkin turvallisen välimatkan päässä toisista. Biljardin pelaajat laittavat palloja aloituspaikoilleen, ja keittiössä häärätään kahvilan tarjoilujen parissa. On alkamassa keskiviikon kansainvälinen klubi-ilta…

  • Sinä leipäjonossa kävijä, haluamme kuulla tarinasi!

    Jaa myös muille: 11 Jakoa Lisää ”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä hakea täältä helpotusta ruokapöytään.” Helsingin seurakuntien oppilaitostyö ja diakoniatyö sekä vapaaehtoisina joukko alan opiskelijoita keräävät tarinoita Myllypuron leipäjonossa. Ensimmäinen kerta oli perjantaina 13.11. Jonottajia oli noin 800. Jokaisen heistä tarina on ainutlaatuinen ja pysäyttävä. Huomasimme, että moni oli ilahtunut siitä,…

  • Mustarastaan laulua ja apua

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää Työpaikkani pihalla on vieraillut mustarastaita koko kevättalven. Olemme saaneet kuulla niiden kaunista laulua ja seurata niiden elämää läheltä. Ankarien pakkaskelien vuoksi aloimme ruokkia mustarastaita, jotta ne voisivat hyvin ja pysyisivät hengissä. Ne lentävät ison ikkunamme taakse ja tuijottavat meitä kiinteästi, mikäli ruoka ei saavu ajallaan. Jos ruokaa on niiden…

  • Muurit välillämme

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää Seuraavan tekstin on kirjoittanut Vuosaaren seurakunnan vs. diakoniatyöntekijä Mari Munne-Kärkelä. Mari on meillä vuorotteluvapaan sijaisena 23.9.2015 asti. Kiitos Mari tekstistäsi! _______________________________________________________________________ ”Maailma on muureja täynnä”, kirjoitti Helsingin Sanomat 23.7.2015. Uutinen kertoi aitojen ja muurien rakentamisen lisääntyneen maailmassa. 2000-luvulla valtiot ovat rakentaneet fyysisiä esteitä rajojensa suojaksi pelätessään terrorismia ja hallitsemattomia…

  • Näetkö valon?

    Jaa myös muille: 112 Jakoa Lisää ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Niin tuttuja sanoja Raamatusta, kaikista lapsuuden jouluista, kun ei juuri mitään ymmärtänyt, mutta odotti joulua. Käsi siskon kädessä kirkon penkissä, hartaus radiosta, tai sanat koulun kuusijuhlassa. Kansa näkee suuren valon. Pimeyden keskelle tulee valo….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.