Kodittomien yö – Jumalan rakkautta välittämässä

Kodittomien yö – Jumalan rakkautta välittämässä

Ensimmäinen kerta. Kodittomien yö. Olin kuullut tapahtumasta paljon etukäteen, mutta en ollut ikinä siellä vieraillut. Oli syksyinen lokakuun ilta ja vuosi oli 2014. Myllypuron kirkko kuhisi ihmisiä. Tunnelma oli todella lämmin. Jokainen tulija otettiin vastaan sydämellisesti ja yksilöllisesti. Jokainen sai hyvän aterian syödäkseen sekä lämpimän ja turvallisen paikan nukkua. Jokainen sai hetken hengähtää ja ympärillä oli…

Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin

Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin

Olen 59-vuotias nainen. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuosi sitten. Vaikka asun tuetussa asunnossa ja saan joitakin tukia, pienen eläkkeen takia ruoka-apu on minulle elintärkeää. Käyn eri leipäjonoissa 2-3 kertaa viikossa. Tänne lähtö ei ole mukavaa, mutta käynnin jälkeen on hyvä mieli, kun on saanut jääkaapin täyteen ja ulkoilmaa. Olen 19-vuotias lähihoitajaopiskelija. Käyn leipäjonossa säännöllisesti kerran tai…

Hyvinvointia sana kerrallaan

Hyvinvointia sana kerrallaan

Aloitan tämän kolmannen blogini kirjoittamisen levollisemmin kuin aiemmin. Blogin kirjoittajiin liittymällä olen halunnut paneutua kirjoittamiseen enemmän. Tärkeä osa diakoniatyötä on vaikuttaminen: epäkohtiin tarttuminen sekä yksittäisten ihmisten elämässä että yhteiskunnan rakenteissa. Tämä blogi on yksi tapa vaikuttaa – teemme kohtaamiemme ihmisten elämää ja diakoniatyötä näkyväksi. Kirjoittaminen on toki osa työtämme muutenkin: raportteja, lehtikirjoituksia, avustushakemuksia ynnä muuta. Törmään kuitenkin yhä uudelleen…

Rukouksesta

Minut opetettiin pienestä pitäen rukoilemaan. Iltarukous oli tärkeä rituaali päivän loppuessa ja nukkumaan rauhoittumisessa. Se helpotti, kun möröt sängyn alla pelottivat tai seuraavan päivän tapahtumat jännittivät. ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä”, jonka jälkeen tuli väsymysasteesta riippuen pitkä tai lyhyt litania ihmisistä, joiden ajattelin erityisesti esirukousta tarvitsevan….

Yhdessä yhteiseksi parhaaksi

Viime syksy oli minulle ainutlaatuinen, sillä sen aikana yksi suurimmista unelmistani kävi toteen. Sunnuntaina 13.12.2015 minut ja 6 muuta diakoniatyöntekijää vihittiin diakonian virkaan ja 7 teologian maisteria vihittiin pappisvirkaan. Ennen vihkimystä osallistuimme yhdessä useita koulutuspäiviä kestäneeseen ordinaatiokoulutukseen, jonka aikana pohdimme omaa kutsumusta, kirkon uskoa, tunnustusta ja tulevaisuutta. Koulutuksessa käsiteltävät aiheet olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Moni koki kenties oman kutsumuksensa…

Kirje tuntemattomalle ystävälle

Kirje tuntemattomalle ystävälle

Moni on yksinäinen. Yksinäisyyden taakka voi tuntua erityisesti joulun aikaan sietämättömän painavalta. Kun Saara oli 17-vuotias, hän oli yksinäinen. Hän päätti kuitenkin kirjoittaa kirjeen tuntemattomalle ystävälle, jonka joku päivä ehkä saisi tavata. Nyt, monta vuotta myöhemmin, saan kunnian olla yksi hänen ystävistään ja kirje on löytänyt perille jo useammallekin vastaanottajalle! Saara antoi minulle luvan julkaista kirjeensä toivonpilkahduksena…

”Vauvan potkut pitivät minut kuivilla”

”Vauvan potkut pitivät minut kuivilla”

Diakoniatyö on täynnä ihmisten tarinoita. Erityisen ilahduttavaa on kuulla siitä, miten vaikeudet voi voittaa. Tällaisen tarinan kuulin haastattelureissulla Hanna-äidin ja hänen Onni-poikansa luona. Diakonia on osaltaan tuonut hänen elämäänsä toivoa selviytymisestä. Hän lupautui kertomaan tarinansa muillekin välitettäväksi osoittaakseen, että mahdollisuus muutokseen on aina olemassa. Hanna alkoi odottaa Onnia huumeita käyttäessään. Raskaus loi hänelle vahvan motivaation…

Sinä leipäjonossa kävijä, haluamme kuulla tarinasi!

Sinä leipäjonossa kävijä, haluamme kuulla tarinasi!

”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä hakea täältä helpotusta ruokapöytään.” Helsingin seurakuntien oppilaitostyö ja diakoniatyö sekä vapaaehtoisina joukko alan opiskelijoita keräävät tarinoita Myllypuron leipäjonossa. Ensimmäinen kerta oli perjantaina 13.11. Jonottajia oli noin 800. Jokaisen heistä tarina on ainutlaatuinen ja pysäyttävä. Huomasimme, että moni oli ilahtunut siitä, että heidän kokemuksiaan halutaan kuulla ja…

Diakoniatyötä Someron tapaan

”Ihmisten huolet ovat pitkälti samoja paikasta riippumatta: yksinäisyyttä, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja muita sairauksia. Juurettomuutta en ole Somerolla niinkään havainnut. Koti- ja laitoskäyntejä on enemmän ja välillä verenpaineen mittauksia, jotka nekin kuuluvat täällä diakoniatyöntekijän toimenkuvaan”, vertailee Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöstä Someron seurakuntaan siirtynyt diakonissa Ulla Mäenpää. ”Aloitin Someron seurakunnassa 1.6.2015 määräaikaisena diakoniatyöntekijänä. On ollut mielenkiintoista tutustua työn…

Mitä siellä diakoniatyöntekijän luona oikein tapahtuu?

Diakoniatyöntekijän luona käsitellään ja puhutaan hyvin monenlaisista asioista. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, asunnottomuus, päihdeongelmat, hengellinen hätä, henkiset paineet, elämän ahdistavuus… tässä vain muutama esimerkki. Alla olevalla videolla diakonissa Ulla Mäenpää, diakonissa Heli Mattila, diakoni Karoliina Hämäläinen ja diakoni Kristian Pesti kertovat hieman siitä, mitä he työkseen tekevät.