Tehokkuuden oppikoulussa

Tehokkuus. Se on selkeästi aikamme tärkeimpiä arvoja. Sitä vaaditaan työelämässä, harrastuksissa ja jopa perhe-elämässä. Työelämässä tulee loistaa, harrastuksissa menestyä ja kodinkin pitäisi siinä sivussa kiiltää. Tehokkuus ei onneksi kuulu perinteisiin seurakunnan edustamiin arvoihin. Jumalan edessä jokainen on arvokas, vaikka tehokkuusmittarit olisivatkin luiskahtaneet pakkasen puolelle. Jumalan edesssä armoa ei ansaita tehokkuudella, vaan se saadaan lahjana. Kuitenkin…

Mitä ikäihmiset ovat minulle opettaneet?

Mitä ikäihmiset ovat minulle opettaneet?

Ihailen niitä vanhuksia, joiden silmäkulmassa edelleen vilkkuu 15-vuotias. Ihailen niitä ikäihmisiä, jotka vaikeasta lapsuudesta tai nuoruudesta huolimatta ovat saaneet elämänsä kuntoon. Kunnioitan heitä, jotka eivät ole saaneet elämäänsä kuntoon ja silti porskuttavat eteenpäin vuosi toisensa jälkeen. Ihailen niitä ikääntyneitä, jotka vääryyksiä kohdattuaan eivät ole katkeroituneet tai siirtäneet kohtaamaansa pahaa muihin ihmisiin. Toivo&Unelma valokuvanäyttely Toivo&Unelma -valokuvanäyttelyssä…

”Emme halua vain istua”

”Emme halua vain istua”

Lauttasaaren kirkolla on ahdasta, kun menen paikalle vapaaehtoiseksi lajittelemaan pakolaisten hyväksi järjestetyn vaatekeräyksen satoa. Kasseja ja pusseja röykkiöittäin lähdössä Evitskogiin ja osa jaettaisiin Lauttasaaressa majoittuville. Mitäs tästä kassista löytyy? Hyväkuntoisia miesten paitoja ja housuja, katsomme työparikseni sattuneen mieshenkilön kanssa. Esittäydymme. Konstandin kertoo olevansa Albaniasta ja saapuneensa viikko sitten Suomeen turvapaikan hakijana. Kohta paikalle pyörähtää myös hänen…

Nyt he ovat täällä

Nyt he ovat täällä

”Ne tulee sieltä …” näillä sanoilla kertoi kollegani viisi vuotta sitten tunnelmistaan Ranskan matkan jälkeen. Niillä hän tarkoitti Afrikan maista tulevia paperittomia ihmisiä. Hän oli juuri ollut diakoniatyöntekijöiden koulutusmatkalla Marseillesissa tutustumassa Suomen Lähetysseuran ylläpitämään Marhaban toimintakeskukseen, joka auttaa kaupungissa asuvia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat olivat tuolloin Helsingissä ja seurakunnissakin jo tuttu asia – paperittomia ihmisiä olimme kohdanneet…

Yksin syöjistä yhdessä syöjiksi

Yksin syöjistä yhdessä syöjiksi

Seurakuntasalit alkavat taas pian täyttyä diakoniaruokailijoista kesätauon jälkeen. Herkullinen ruoantuoksu leijailee kaikissa Itä-Helsingin seurakunnissa joko viikoittain tai kuukausittain järjestettävillä lounailla. Vatsansa saa täyteen eurolla tai parilla tai jopa maksutta. Esimerkiksi Vuosaaressa ruokailu aloitettiin 1990-luvun alkupuolella vastauksena alueen asukkaiden ahdinkoon suurtyöttömyyden aikana. Vaikka lama sittemmin hellitti ja ajat välillä paranivat, diakonialounaan suosio on säilynyt. Tuvat täyttyvät edelleen…

Valmiina yhteyteen – Yhteisövalmennukseen?

Tällainen voisi olla Mikaelin seurakunnan Yhteisövalmennuksen tavallinen aamu. Istumme piirissä aamukahvimukit kädessä, hartaus saattelee meidät rukoushelmien kautta päivän teemaan. Hartauden jälkeen jokainen saa jakaa aamun fiiliksensä: mitä jäi mieleen matkalta kirkolle. Fiiliksensä voi kertoa kortin kuvalla -ja selittääkin saa jos haluaa. Päivän teemaan sukelletaan pienryhmissä kahden vapaaehtoisen valmennusohjaajamme ja työntekijän alustuksilla. Pienryhmätyöskentelyn alkaessa myös me…

Muurit välillämme

Muurit välillämme

Seuraavan tekstin on kirjoittanut Vuosaaren seurakunnan vs. diakoniatyöntekijä Mari Munne-Kärkelä. Mari on meillä vuorotteluvapaan sijaisena 23.9.2015 asti. Kiitos Mari tekstistäsi! _______________________________________________________________________ ”Maailma on muureja täynnä”, kirjoitti Helsingin Sanomat 23.7.2015. Uutinen kertoi aitojen ja muurien rakentamisen lisääntyneen maailmassa. 2000-luvulla valtiot ovat rakentaneet fyysisiä esteitä rajojensa suojaksi pelätessään terrorismia ja hallitsemattomia siirtolaisjoukkoja. Samalla kun rajoilla puolustaudutaan muukalaisia…

Päivä diakoniatyössä – Mitä diakoni tekee?

Päivä diakoniatyössä – Mitä diakoni tekee?

-Mitä sinä teet nykyään? -Olen töissä Vartiokylän seurakunnassa. -Ai, mitä sinä siellä teet? -Olen diakoni, teen diakoniatyötä. -Okei… Niin siis mitä se oikeastaan tarkoittaa? Mitä diakoni tekee? Mitä diakoni/diakonissa tekee? Diakoniatyö on monipuolisuudessaan vaikeasti määriteltävää työtä. Usein selitän sen lyhyesti kirkon auttamistyöksi, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Välillä leirejä, retkiä tai tapahtumia, mutta entä arkityö?…

Avun pyytäminen ei ole häpeä

Avun pyytäminen ei ole häpeä

Luin lehdestä taannoin artikkelin, jossa haastateltiin onnettomuudessa kotinsa menettäneitä suomalaisia. Artikkeli oli koskettava, mutta yllättäen kovimpaa minuun ei iskenyt itse artikkelin aihe vaan erään haastatellun kommenttiin liittyvät tunteet. Kommentti kuului jotakuinkin seuraavasti: ”En ole koskaan ennen joutunut pyytämään apua, tämä oli ensimmäinen kerta.” Tämä kommentti sai minut hyvin surulliseksi. Kommentissa on syvällä sävy, joka kuvastaa…

Ilonpilkahduksia

Olen työyhteisömme nuorin työntekijä. Voisin veikata, että olen myös valtakunnallisesti diakoniatyöntekijöiden keskuudessa niitä nuorimpia. Minulta usein kysytäänkin, miksi ihmeessä olen näin nuorena hakeutunut tällaiseen ammattiin. ”Siinä työssähän ei näe iloisia asioita ollenkaan”, minulle kerran sanottiin. Nuoresta iästäni huolimatta olen sen verran ehtinyt unelmatyöni arkea nähdä, että voin todeta myös niitä ilonpilkahduksia löytyvän. Ne näkyvät vanhuksen…