Näkökulmat yhteen!

Happy D-day! Syyskuun ensimmäisen päivän tienoilla vietetään omaa diakoniatyöntekijöiden ja diakonian viran päivää. Tänä vuonna päivä on tarkalleen tämän kirjoituksen julkaisupäivänä. Hyvää D-päivää siis. Diakonian tehtäviä on sangen monenlaisia. Itse toimin parhaillaan diakonian kehittämisen parissa Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteisessä kaksivuotisessa Ruoka-avun kehittämishankkeessa. Hanke on kokonaisuudessaan hyvin monimuotoinen. Tässä keskityn omaan erityisalueeseeni, yhteisötyön edistämiseen. Hankkeen…

Toisessa todellisuudessa: lisää elinikää ja iloa yhteisöstä ja marjametsästä?

Päätin lähteä tutkimaan toisenlaista suomalaista todellisuutta ja vaihdoin kaupunkidiakonian hetkeksi diakonian ja lähetyksen tehtäviin Pohjois-Karjalan maaseudulla. Tutkimuskohde ja alue vaikuttaa kiinnostavalta. Ensimmäinen havaintoni liittyy maaseudulla asuvien eläkeikäisten sitkeyteen ja hyvään kuntoon. Asuminen taajamien ulkopuolella, vaikkapa 5-10 kilometrin päässä keskustan palveluista ei ole mikään ongelma: ainahan voi polkea pyörällä asioille. Kahdeksan- ja yhdeksänkymppisenäkin asuminen omassa puulla…

Mikä saa lähtemään vapaaehtoistoimintaan?

”Mikä saa sinut lähtemään vapaaehtoistoimintaan?” Minulla on tapana esittää kysymys aina, kun olen tutustumassa uuteen ihmiseen, joka on kiinnostunut vapaaehtoisena toimimisesta. Vastauksia on toki niin monia kuin on vastaajiakin, mutta hyvin usein nousee ajatus muiden auttamisesta. Haluaa jotenkin olla hyödyksi muille. Vapaaehtoistoimintaa määritellessä yleissitovana periaatteena voikin pitää sitä, että toiminta on muiden ihmisten tai yhteisöjen…

Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia

Viimevuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka länsimaisen ihmisen hiilijalanjälki on kestämätön luonnon kannalta. Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa; matkustaessamme, ostaessamme ylettömästi tavaroita, heittäessämme ruokaa roskiin tai syödessämme liikaa lihaa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen. Ruokahävikki. Roskikseen päätyessään niin turha. Ilmaston tuhoaja. Elintarviketurvallisuusriski. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 400 – 500 miljoonaa kiloa…

Onni yksillä, kesä kaikilla!

Onni yksillä, kesä kaikilla. Näin sanoo suomalainen sananlasku. Sen mukaan onni ei siis osu kaikkien kohdalle, mutta kesä kylläkin. Varmasti me ihmiset koemme onnellisuuden eri tavoin ja joku kokee olevansa aina epäonninen, vaikka asiat olisivat hyvinkin. Onni siis ehkä osuu kohdalle, sitä ei vain huomata tai haluta ajatella onnena, vaan asioita saatetaan pitää itsestäänselvyyksinä. Uskallan…

Kaiken keskellä yksin

”Sanattomuus on muuri. Kuljemme ohi, emme jaksa katsoa silmiin, emme tervehtiä. Sinä talvena jäät eivät sulaneet keittiön ikkunasta.” -Risto Kormilainen, Sormustimellinen tomua Mindfullness. Tiedän kyllä, että sanalla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa käsillä olevassa hetkessä, mutta tässä elämäntilanteessa ajattelen tuonkin sanan helposti mielentäyteytenä. Mieleni on NIIN täynnä kaiken aikaa. Elämä on jatkuvaa koti-, ja työelämän pyöritystä: pyykkivuoria,…

MAAILMANTUSKA JA MINÄ

Ilmasto ja sen asteittainen, mutta näin jatkuessaan vääjäämätön tuhoutuminen on herättänyt paljon keskustelua mediassa viime aikoina. Samaan aikaan kun eduskunnassa ajetaan ilmastotalkoita ja puhutaan yksilön vastuusta hiilijalanjäljen suhteen, yksilöt kokevat yhä enenevässä määrin ilmastoahdistusta ja omaa riittämättömyyttään vaikuttaa asiaan. Aamukiireessä kotiin unohtunut kestokassi saa kauppajonossa kohtuuttoman rikollisuuden tunteen aikaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin…

Köyhät, sairaat ja äänestäminen

Viikko tai pari ennen eduskuntavaaleja silmiini osui lehtijuttu, jota varten oli haastateltu akatemiatutkija Hanna Wassia. Wass kertoi, että sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu huono-osaisten äänestävän passiivisemmin kuin hyväosaisten. Toisaalta tiedetään, että pitkäaikaissairaat ja köyhät äänestävät – silloin kun äänestävät – mieluummin vasemmistolaisen politiikan puolesta. Tämä asetelma nosti mieleeni pari näkökulmaa, joita (meidän) hyväosaisten…

Sehän on itsestään selvää

On itsestään selvää, että voin ostaa kahvin ja pullan tai käydä lounaalla kohtuuhintaisessa ruokapaikassa. Voin valita kalliimman tai halvemman ruuan välillä – usein arkisin otan sen halvemman ja viikonloppuisin herkuttelen vähän paremmilla raaka-aineilla. Uutta takkia varten saatan säästää, että voisin ostaa kalliimman kevättakin, joka toivottavasti kestää sekä aikaa että muodin oikkuja. On itsestään selvää, että…

Kerjääminen ja kaupustelu kielletty

Keväällä kuusi vuotta sitten näin taksin ikkunasta miehen, joka myi lyijykyniä autokaistojen välisellä ruohokaistaleella. Jos joku ruuhkaisella tiellä sattuisi avaamaan ikkunan ja ostaisi paketillisen perinteisiä teroitettavia puisia lyijykyniä. On katseita joita en koskaan unohda. Katseita, jotka vuosien päästäkin vaativat minua tilille siitä, miten olen elänyt elämäni. Miten olen suhtautunut toisiin ihmisiin. Miten olen lunastanut paikkani…