Tarinoita leipäjonosta, osa 3. Ajattelin ennen, etten koskaan joutuisi tähän tilanteeseen

Tarinoita leipäjonosta, osa 3. Ajattelin ennen, etten koskaan joutuisi tähän tilanteeseen

Monelle ruoka-apua hakevalle leipäjono on myös sosiaalinen tapahtuma muuten yksinäisessä arjessa. Se tarjoaa juttuseuraa, luo rytmiä päivään ja on syy lähteä kotoa. Jotkut tulevat paikalle jo klo 5.30, kun jakelu alkaa klo 9.   En kestä istua yksin kotona Olen 40-vuotias Kongosta muuttanut nainen, mutta asunut Suomessa jo noin 13 vuotta. Työttömänä olen ollut noin…

Tarinoita leipäjonosta, osa 1. ”Enää en häpeä.”

Tarinoita leipäjonosta, osa 1. ”Enää en häpeä.”

Myllypuron elintarvikejakelun jono kiemurtelee Kehä ykkösen kupeessa monen sadan metrin matkalla kolmena aamuna viikossa. Paikalla on joka kerta keskimäärin 750 kävijää, joista jokaisella on oma tarinansa. Joukko kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia opiskelijoita kävi keräämässä ruoka-apua hakevien tarinoita, jotta näillä olisi mahdollisuus saada ääntään kuuluviin. Hienoa, että niinkin moni oli valmis kertomaan elämästään. Useat olivat ilahtuneita siitä, että joku on kiinnostunut…

Kodittomien yö – Jumalan rakkautta välittämässä

Kodittomien yö – Jumalan rakkautta välittämässä

Ensimmäinen kerta. Kodittomien yö. Olin kuullut tapahtumasta paljon etukäteen, mutta en ollut ikinä siellä vieraillut. Oli syksyinen lokakuun ilta ja vuosi oli 2014. Myllypuron kirkko kuhisi ihmisiä. Tunnelma oli todella lämmin. Jokainen tulija otettiin vastaan sydämellisesti ja yksilöllisesti. Jokainen sai hyvän aterian syödäkseen sekä lämpimän ja turvallisen paikan nukkua. Jokainen sai hetken hengähtää ja ympärillä oli…

Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin

Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin

Olen 59-vuotias nainen. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuosi sitten. Vaikka asun tuetussa asunnossa ja saan joitakin tukia, pienen eläkkeen takia ruoka-apu on minulle elintärkeää. Käyn eri leipäjonoissa 2-3 kertaa viikossa. Tänne lähtö ei ole mukavaa, mutta käynnin jälkeen on hyvä mieli, kun on saanut jääkaapin täyteen ja ulkoilmaa. Olen 19-vuotias lähihoitajaopiskelija. Käyn leipäjonossa säännöllisesti kerran tai…

Mitä siellä diakoniatyöntekijän luona oikein tapahtuu?

Diakoniatyöntekijän luona käsitellään ja puhutaan hyvin monenlaisista asioista. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, asunnottomuus, päihdeongelmat, hengellinen hätä, henkiset paineet, elämän ahdistavuus… tässä vain muutama esimerkki. Alla olevalla videolla diakonissa Ulla Mäenpää, diakonissa Heli Mattila, diakoni Karoliina Hämäläinen ja diakoni Kristian Pesti kertovat hieman siitä, mitä he työkseen tekevät.

Muurit välillämme

Muurit välillämme

Seuraavan tekstin on kirjoittanut Vuosaaren seurakunnan vs. diakoniatyöntekijä Mari Munne-Kärkelä. Mari on meillä vuorotteluvapaan sijaisena 23.9.2015 asti. Kiitos Mari tekstistäsi! _______________________________________________________________________ ”Maailma on muureja täynnä”, kirjoitti Helsingin Sanomat 23.7.2015. Uutinen kertoi aitojen ja muurien rakentamisen lisääntyneen maailmassa. 2000-luvulla valtiot ovat rakentaneet fyysisiä esteitä rajojensa suojaksi pelätessään terrorismia ja hallitsemattomia siirtolaisjoukkoja. Samalla kun rajoilla puolustaudutaan muukalaisia…

”En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne”

”En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne”

Pyörällisiä ostoskärryjä on paikalla tungokseen asti. Ei, nyt ei olla Tallinnan-laivaterminaalissa, vaan Myllypuron elintarvikejakelun jonossa. Jakelu käynnistyy aamuyhdeksältä. Jo ennen sitä jono kiemurtelee näkymättömiin korttelin ympäri. Tänäänkin on nälkä. ”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä hakea täältä helpotusta ruokapöytään. En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne!” sanoo kuusissakymmenissä oleva mies. ”Apua…

Avaa silmäsi!

Avaa silmäsi!

Helsinki ja Suomi on täynnä köyhyyttä ja kurjuutta. Et vain näe sitä. Ummistat silmäsi todellisuudelta. Mielikuvaharjoitus. Lähdet kävelemään Helsingin päärautatieasemalta kohti Kampin kauppakeskusta. Kävelet Elielinaukion läpi ja astelet Postitalon vierestä tien yli Sokoksen kulmalle. Jatkat siitä Mannerheimintien yli puikkelehtien ihmisvilinän läpi autoja ja ratikoita varoen. Kuljet Lasipalatsin ohi Narinkkatorille ja lopulta saavut kauppakeskuksen oville. Kuinka monta ihmistä näit? Kuinka monta yksinäistä…

Ihmisenä ihmiselle

Olipa kerran tyttö, joka muutti maalta kaupunkiin. Kaikki oli suurta ja ihmeellistä – metsän humina vaihtui autojen pärinään ja metron piipitykseen. Lähikaupan tutun kassaneidin tilalle tulivat isojen markettien ihmisvilinät ja itsepalvelukassat. Lähibussissa liikkuessaan tyttö huomasi, ettei vieressä istuvan kanssa keskustelu kuulukaan yleisiin tapoihin eikä välttämättä ole tietoakaan, millaisia ihmisiä naapurissa asuu. Vanhana seurakuntanuorena ja kirkollisen…