Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin
Olen 59-vuotias nainen. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuosi sitten. Vaikka asun tuetussa asunnossa ja saan joitakin tukia, pienen eläkkeen takia ruoka-apu on minulle elintärkeää. Käyn eri leipäjonoissa 2-3 kertaa viikossa. Tänne lähtö ei ole mukavaa, mutta käynnin jälkeen on hyvä mieli, kun on saanut jääkaapin täyteen ja ulkoilmaa.
Olen 19-vuotias lähihoitajaopiskelija. Käyn leipäjonossa säännöllisesti kerran tai kaksi viikossa, koska tuet riittävät kattamaan vuokran, mutta ei muuta. Leipäjono on minulle erittäin tärkeää. En pystyisi elämään ilman sitä. Sosiaalityöntekijä kertoi minulle leipäjonosta syyskuussa ja olen käynyt siitä lähtien täällä. Minulla on lemmikki, jonka tarpeet joudun toisinaan laittaa omieni edelle. Ensimmäinen kerta leipäjonossa pelotti ja hävetti. Nykyään en enää häpeä. Olen todella kiitollinen leipäjonosta, ja haluan kiittää tämän järjestäjiä ja kauppiaita.
Tässä pari esimerkkiä ihmisten tarinoista, joita keräsimme viime marraskuussa Myllypuron leipäjonon kävijöiltä. Ruokaa jaetaan kolme kertaa viikossa, ja joka kerta paikalla on 600-800 jonottajaa. Jopa 800 erilaista tarinaa joka kerta. Se, mikä tarinoille on yhteistä, on: ”Tämä on minulle ihan välttämätöntä, en pärjäisi muuten mitenkään.”
Leipäjonon ääni
Tule paikalle Helsingin Vanhaankirkkoon maanantaina 7.3. klo 18, kun lukudraamassa tarinoita lukevat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä joukko näyttelijöitä.
Tarinoita kerättiin, jotta leipäjonon ruoka-apua hakevat saisivat äänensä kuuluviin. ”Esityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. Leipäjonot eivät ole vain alueellinen ilmiö, vaan koko Helsinkiä koskeva haaste”, sanoo projektin käynnistänyt oppilaitospastori Sanna Uusitalo. Teatteri-ilmaisun ohjaajana hän myös ohjaa esityksen.
Tilaisuuden musiikista vastaa Marzi Nyman.
Vanhankirkon osoite on Lönnrotinkatu 6. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lue lisää
- Kirkon arvokeskustelu peräänkuulutti tulevaisuudenuskon vahvistamista - 03.03.2023
- Millainen on diakoniatyöntekijän työpäivä? - 30.08.2021
- Mitä se diakoniatyö oikein on? - 25.09.2020
valitettavasti moni alimman tuloluokan eläkettä (kelan) työkyvyttömys saajan eläkehakemuksen on eläkevakuuttajan edustaja hylännyt. nyt maan tavan mukaan vakuutuslääkärit saavat toimia mitenkä haluavat, eduskunnan siunaamana.
vaikka hakija olisi katsottu hoitavan lääkärin ukaan työkyvyttömäksi ansaitsemaan elantoaan ansiotyössä se ei ole kuin suositus. lopullisen päätöksen työkyvystä tekee maksajan edustaj, vakuutuslääkäri. ja jos hakemus hylätään eikä siihen saa valittamalla muutosta jää yhteiskunnan elätettäväksi. mutta voi käydä myös niin että myös kelan vakuutuslääkäri katsoo että hakija ei ole työkyvytön vaan hakija joutuu tällöin olemaan te toimistossa vajaakuntoisena eityöllistyvänä työnhakija saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulos ja sosiaaliturvan.
maan tavan mukkaan ja eduskunnan siunaamana vastuuvakuuttajat jättävät vastuitaan yhteiskunnan maksettavaksi. tämä maksaa veronmaksajille joka vuosi 2 miljardia euroa. olen vammautunut 2008 ja ainakin siitä lähtien toiminta on ollut tämänlaista, 16 miljardia euroa verorahaa on annetu vakuutusyhtiöille kenekään siihen puuttumatta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4/2013
http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__aivo-_ja_niskavammainen_hans_on_pian_koditon/7190292
Hei Hans! Kiitos kommentistasi. Kuvailemasi järjestelmä vaikuttaa hyvin raskaalta ihmiselle, joka on sen jalkoihin jäänyt. Toivottavasti sinunkin tarinasi saa lisää kuuluvuutta, kuten nyt leipäjonossa kävijöiden ääni. Kuultu ääni ei kuitenkaan vielä riitä, vaan asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan ratkaisuja.
Voimia ja siunausta sinulle Hans.