Tule kuulemaan, kun kirkko tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin

leipäjonon muodostumista

Olen 59-vuotias nainen. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuosi sitten. Vaikka asun tuetussa asunnossa ja saan joitakin tukia, pienen eläkkeen takia ruoka-apu on minulle elintärkeää. Käyn eri leipäjonoissa 2-3 kertaa viikossa. Tänne lähtö ei ole mukavaa, mutta käynnin jälkeen on hyvä mieli, kun on saanut jääkaapin täyteen ja ulkoilmaa.

Olen 19-vuotias lähihoitajaopiskelija. Käyn leipäjonossa säännöllisesti kerran tai kaksi viikossa, koska tuet riittävät kattamaan vuokran, mutta ei muuta. Leipäjono on minulle erittäin tärkeää. En pystyisi elämään ilman sitä. Sosiaalityöntekijä kertoi minulle leipäjonosta syyskuussa ja olen käynyt siitä lähtien täällä. Minulla on lemmikki, jonka tarpeet joudun toisinaan laittaa omieni edelle. Ensimmäinen kerta leipäjonossa pelotti ja hävetti. Nykyään en enää häpeä. Olen todella kiitollinen leipäjonosta, ja haluan kiittää tämän järjestäjiä ja kauppiaita.

Tässä pari esimerkkiä ihmisten tarinoista, joita keräsimme viime marraskuussa Myllypuron leipäjonon kävijöiltä. Ruokaa jaetaan kolme kertaa viikossa, ja joka kerta paikalla on 600-800 jonottajaa. Jopa 800 erilaista tarinaa joka kerta. Se, mikä tarinoille on yhteistä, on: ”Tämä on minulle ihan välttämätöntä, en pärjäisi muuten mitenkään.”

Leipäjonon ääni

Tule paikalle Helsingin Vanhaankirkkoon maanantaina 7.3. klo 18, kun lukudraamassa tarinoita lukevat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä joukko näyttelijöitä.

Tarinoita kerättiin, jotta leipäjonon ruoka-apua hakevat saisivat äänensä kuuluviin. ”Esityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. Leipäjonot eivät ole vain alueellinen ilmiö, vaan koko Helsinkiä koskeva haaste”, sanoo projektin käynnistänyt oppilaitospastori Sanna Uusitalo. Teatteri-ilmaisun ohjaajana hän myös ohjaa esityksen.

Tilaisuuden musiikista vastaa Marzi Nyman.

Vanhankirkon osoite on Lönnrotinkatu 6. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lue lisää

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Hyvinvointia sana kerrallaan

    Jaa myös muille: 12 Jakoa Lisää Aloitan tämän kolmannen blogini kirjoittamisen levollisemmin kuin aiemmin. Blogin kirjoittajiin liittymällä olen halunnut paneutua kirjoittamiseen enemmän. Tärkeä osa diakoniatyötä on vaikuttaminen: epäkohtiin tarttuminen sekä yksittäisten ihmisten elämässä että yhteiskunnan rakenteissa. Tämä blogi on yksi tapa vaikuttaa – teemme kohtaamiemme ihmisten elämää ja diakoniatyötä näkyväksi. Kirjoittaminen on toki osa työtämme muutenkin: raportteja, lehtikirjoituksia, avustushakemuksia…

  • ”Kari, nyt sinun ei tarvitse kiirehtiä enää ikinä mihinkään”

    Jaa myös muille: 72 Jakoa Lisää ”Tervetuloa kirkkooni”, toivotti Kari meidät tervetulleeksi kotiinsa. Kari lepäsi vuoteellaan, vyötäröstä alaspäin halvaantuneena ja kertoi meille elämäntarinansa. Kari harrasti nuorena menestyneesti seiväshyppyä ja oli 16-vuotiaiden sarjassa tilastoykkönen. Hän menestyi myös kansainvälisissä kilpailuissa. Eräänä vuonna Kari loukkaantui niin, että EM- kisat jäivät välistä ja sen myötä koko kilpaurheilu-ura jäi taakse….

  • Diakoniatyötä Someron tapaan

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää ”Ihmisten huolet ovat pitkälti samoja paikasta riippumatta: yksinäisyyttä, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja muita sairauksia. Juurettomuutta en ole Somerolla niinkään havainnut. Koti- ja laitoskäyntejä on enemmän ja välillä verenpaineen mittauksia, jotka nekin kuuluvat täällä diakoniatyöntekijän toimenkuvaan”, vertailee Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöstä Someron seurakuntaan siirtynyt diakonissa Ulla Mäenpää. ”Aloitin Someron seurakunnassa 1.6.2015 määräaikaisena…

  • Yksin syöjistä yhdessä syöjiksi

    Jaa myös muille: 34 Jakoa Lisää Seurakuntasalit alkavat taas pian täyttyä diakoniaruokailijoista kesätauon jälkeen. Herkullinen ruoantuoksu leijailee kaikissa Itä-Helsingin seurakunnissa joko viikoittain tai kuukausittain järjestettävillä lounailla. Vatsansa saa täyteen eurolla tai parilla tai jopa maksutta. Esimerkiksi Vuosaaressa ruokailu aloitettiin 1990-luvun alkupuolella vastauksena alueen asukkaiden ahdinkoon suurtyöttömyyden aikana. Vaikka lama sittemmin hellitti ja ajat välillä paranivat, diakonialounaan…

  • Löylyissä

    Jaa myös muille: 44 Jakoa Lisää Kerrotaan että Paavo Ruotsalaisella oli perin omalaatuinen tapa hoitaa luokseen tulleiden ahdistuneiden miesten sieluja. Ensin painittiin, sitten saunottiin, sitten syötiin, ja lopulta keskusteltiin. Talonpoikaisherätyksen keulakuva osoitti tuossa mallissa huimaa suomalaisen ihmisen – ehkä erityisesti juuri miehen – tuntemusta. Kun on yhdessä väännetty, ähkitty, vihdottu ja syöty, niin ollaan jo…

  • Sinikka Backman: Mietteitä leipäjonon liepeiltä

    Jaa myös muille: Lisää Kello 3.10 alkaa tämäkin talvinen, tuulinen, kylmä aamu. Kello 6.00 ajelen Myllypurontietä kohti elintarvikejakelua. Kymmeniä ihmisiä seisoo jo odottamassa, että jakelu alkaa klo 9.00. Osa on hakenut suojaa metron sisäänmenoaulasta, vaikka sielläkään ei saisi vartijan mukaan olla. Lastauslaiturilla on kylmä. Avaan hallin ovet ja odottelen arjen enkeleitä saapuviksi. Ihmisiä, jotka ovat kuntouttavassa…

2 kommenttia

  1. valitettavasti moni alimman tuloluokan eläkettä (kelan) työkyvyttömys saajan eläkehakemuksen on eläkevakuuttajan edustaja hylännyt. nyt maan tavan mukaan vakuutuslääkärit saavat toimia mitenkä haluavat, eduskunnan siunaamana.
    vaikka hakija olisi katsottu hoitavan lääkärin ukaan työkyvyttömäksi ansaitsemaan elantoaan ansiotyössä se ei ole kuin suositus. lopullisen päätöksen työkyvystä tekee maksajan edustaj, vakuutuslääkäri. ja jos hakemus hylätään eikä siihen saa valittamalla muutosta jää yhteiskunnan elätettäväksi. mutta voi käydä myös niin että myös kelan vakuutuslääkäri katsoo että hakija ei ole työkyvytön vaan hakija joutuu tällöin olemaan te toimistossa vajaakuntoisena eityöllistyvänä työnhakija saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulos ja sosiaaliturvan.
    maan tavan mukkaan ja eduskunnan siunaamana vastuuvakuuttajat jättävät vastuitaan yhteiskunnan maksettavaksi. tämä maksaa veronmaksajille joka vuosi 2 miljardia euroa. olen vammautunut 2008 ja ainakin siitä lähtien toiminta on ollut tämänlaista, 16 miljardia euroa verorahaa on annetu vakuutusyhtiöille kenekään siihen puuttumatta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4/2013
    http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__aivo-_ja_niskavammainen_hans_on_pian_koditon/7190292

  2. Hei Hans! Kiitos kommentistasi. Kuvailemasi järjestelmä vaikuttaa hyvin raskaalta ihmiselle, joka on sen jalkoihin jäänyt. Toivottavasti sinunkin tarinasi saa lisää kuuluvuutta, kuten nyt leipäjonossa kävijöiden ääni. Kuultu ääni ei kuitenkaan vielä riitä, vaan asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan ratkaisuja.

    Voimia ja siunausta sinulle Hans.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.