Vähemmän vatvomista, enemmän elämää

Diakoniatyö on palvelutyötä, jonka tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistaminen. Elämän kuormitustilanteissa mieli usein ylivirittyy, ja ajatukset alkavat toistuvasti kiertää samoja kehiä. Arjen ahdistaessa on inhimillistä vetäytyä ja kääntyä sisäänpäin, vaikka tämä ei aina edistä jaksamista tai hyvinvointia.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten ajatusten tietoinen suuntaaminen itsestä ulospäin voi tukea jaksamista ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Voiko itseään kuunnella liikaa?

Viime vuosina meitä on kyllästetty loputtomalla itsensä kehittämisen kulttuurilla. Self help ‑opit, mindfulness, hengittely ja sisäänpäin kääntyminen ovat vallanneet tilaa kaikkialla, ja monelle ne ovat tarjonneet kaivattuja hengähdyshetkiä kiireisen arjen keskellä. Hyvä niin.

Mutta mitä tehdä, jos ahdistus ei hellitä itseä kuuntelemalla?

Yhä useampi pohtii, miksi jatkuva itsensä tarkkailu ei tuo rauhaa, vaan lisää levottomuutta. Huomion viipyessä tauotta oman mielen sisällöissä, jokainen ajatus vaatii analyysia ja jokainen tunne selitystä. Samalla ajatukset kiertävät samoja kehiä yhä uudelleen. Kuulostaako tämä tutulta?

Kun mieli käy kierroksilla eikä itsetutkiskelu tuo helpotusta, katse kannattaa suunnata myös muualle. Tämä tekee monella tavoin hyvää mielen hyvinvoinnille.

Ajatuskelat pyörivät… ja ihminen niiden mukana

Konsultoin työnohjaaja aiheeseen liittyen. Hän kertoi turhautuvansa toisinaan siihen, kuinka ihmiset pyörittävät samoja, usein oman hyvinvointinsa kannalta haitallisia ajatuksia kuukausia tai jopa vuosia. Mutta kun ihminen saa tilaisuuden astua hetkeksi oman päänsä ulkopuolelle, tekemisen, toisten ihmisten tai uuden näkökulman kautta, näköala laajenee, mieli hengähtää ja vähitellen vanhat kelat alkavat hellittää. Elämän huolet eivät ehkä katoa, mutta niiden mittasuhteet muuttuvat.

Ihminen on luonteeltaan turvallisuushakuinen ja viihtyy usein tutussa ajatuskulussa. Huomion tietoinen suuntaaminen oman itsen ulkopuolelle voi auttaa katkaisemaan toistuvia ajatuskehiä sekä purkamaan haitallisia ajatusmalleja.

Omien ajatuskelojen ulkopuolella avautuu kokonainen toinen maailma, jossa voi oppia tulkitsemaan koettua uusin silmälasein ja avarammin. Samalla ymmärrys itseä ja toisia kohden kasvaa.

Ympäristömme on mahdollisuus

Hetken pysähdys, olkaa hyvä:

Kun ajattelet elämäsi merkityksellisimpiä hetkiä, eli niitä, joissa sydämessä läikähti:

• Kuinka moni niistä tapahtui täysin yksin omien ajatusten keskellä?
• Kuinka moneen sisältyi yhteys toiseen ihmiseen, paikkaan tai kokemukseen?
• Kuinka monessa hetkessä katse oli itsen ulkopuolella?

Villi veikkaukseni on, että elämäsi merkitykselliset hetket ovat syntyneet usein yhteydessä johonkin. Hyvää vastalääkettä jatkuvalle sisäiselle vatvomiselle onkin aika ajoin ulospäin suuntautuva olemisen tapa; yhteys toisiin, tekeminen ja oleminen jossakin oman mielen ulkopuolella.

Myöskään Jeesus ei Raamatussa kutsu meitä ensisijaisesti tutkimaan itseämme, vaan suuntaamaan huomion Jumalan valtakuntaan ja lähimmäiseen. Ehkäpä ihmisen kuuluu olla olemassa myös muualla, kuin omien ajatustensa keskellä.

Ajatuskeloille stop

Huomion suuntaaminen itsestä toisaalle voi tapahtua arjen pienissä hetkissä. Lemmikin silittäminen, ystävän kuunteleminen tai yhteinen kahvihetki keskellä kiirettä siirtävät katseen omista ajatuksista kohtaamiseen, ja vähentävät asioiden liiallista ja jatkuvaa vatvomista.

Myös luovuus, luonnossa liikkuminen ja käsillä tekeminen tarjoavat hengähdystauon päänsisäisestä kuormituksesta. Myös vapaaehtoistoiminnassa on pointtia, sillä hetkissä, joissa olemme toiselle avuksi tai kohtaamme toisen ihmisen aidosti läsnä olevina, toteutuu kristillisen uskon ydin: rakkaus, joka suuntautuu meistä ulospäin.

Tekemisellä ja ajatusten suunnalla on vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja itsetunnon rakentumiseen.

Tänä keväänä kurkotellaan ulospäin

Tuumasta toimeen.

Mene ulos.
Haistele kevättä.
Katsele muuttolintuja.
Kuuntele ystävää.

Pysähdy luontoon, yhteisöön, toiseen ihmiseen,
ja katso, mitä tapahtuu.

Ehkä ulospäin katsominen yllättää, ja palauttaa sinut takaisin itseesi kevyemmin, lempeämmin ja vähemmillä keloilla.

Vähemmän vatvomista.
Enemmän tarkastelua.

“Heitä taakkasi Herran kannettavaksi, hän pitää sinusta huolen.”
(Ps. 55:23)

Aurinkoista kevättä kaikille!