Varustamot varustavat hyvään arkeen ja tuovat yhteisen pöydän äärelle

ESR+ -hanke Virtaa Varustamoista päättyy maaliskuun lopussa, mutta sen vaikutukset näkyvät Varustamoiden arjessa vielä pitkään. Hankkeen aikana on panostettu erityisesti osallisuuden vahvistamiseen, eli siihen, että Varustamot ovat paikkoja, joissa kukaan ei jää sivuun ja joissa jokaisella on mahdollisuus saada tukea, ja osallistua oman Varustamoyhteisönsä kehittämiseen.

Tässä kirjoituksessa luodaan silmäys Helsingin seurakuntayhtymän Varustamojen kehittyvään toimintaan.

Kohtaamisen lisäksi myös monitoimijaista yhteiskehittämistä

Varustamot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia: haluaisitko osallistua vertaisryhmään, kaipaako arki edullista ja terveellistä lounasta, tai tarvitsetko palveluneuvontaa ilman ajanvarausta? Ehkä etsit vain juttuseuraa, tai haluat olla sitä toiselle.

Varustamoilla tämä kaikki on mahdollista.

Varustamot ovat matalan kynnyksen yhteisöjä, joissa tuki, tekeminen ja yhdessä oleminen kietoutuvat arjen keskellä.

Mutta Varustamot ovat paljon enemmän kuin tiloja, joissa poiketaan. Ne ovat yhteisöjä, joita rakennetaan yhdessä; vapaaehtoisten, kokemusasiantuntijoiden, kävijöiden, työntekijöiden ja erilaisten toimijoiden kesken.

Hankkeen aikana on kehitetty osallistavia toimintamalleja, kuten avoimia kehittämistyöpajoja. Kehittämistyössä on pidetty tärkeänä sitä, että kaikilla on mahdollisuus kertoa ja vaihtaa ajatuksia toiveistaan, tarpeistaan ja ideoistaan.  Tulokset ovat olleet myönteisiä, ja tällä polulla halutaan jatkaa.

 

Kolme Varustamoa-  kolme erilaista tapaa olla yhteisö

Koska Varustamot eivät ole kaikille tuttuja, on kertaus hyvä opintojen äiti. Helsingin seurakuntayhtymällä on kolme Varustamoa, ja jokaisella niistä on omia erityispiirteitä;

Matteuksenkirkon Varustamolla elämänmakuiset kohtaamiset ovat arkea. Edullinen lounas, tekeminen, valmennustoiminta ja kiireetön palveluohjaus tuovat ihmisiä saman pöydän ääreen. Ryhmiä löytyy omatoimiryhmistä aina näkövammaisten ja viittomakielisten toimintaan. Varustamo tunnetaan myös vahvasta oppilaitosyhteistyöstä ja työllistymisen tukemisesta.

Malmin Varustamolla tärkeintä on lämminhenkinen tunnelma. Kahvi, hyvä ruoka ja rennot keskustelut luovat tilan, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Malmilta löytyy vertaistukea, mukavaa yhdessäoloa ja yhteisö, johon on helppo tulla. Varustamo on elävä ja rikasta toimintaympäristöä tarjoava paikka, jossa opitaan ja kohdataan.

Paavalinkirkon Varustamo toimii rauhoittavana hengähdyspaikkana kiireisen elämän keskellä. Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminnan vahvat perinteet tekevät siitä ainutlaatuisen. Erityisen arvokas ja merkityksellinen osa toimintaa on työ asunnottomien tukemiseksi kohti ihmisarvoista arkea.

Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä myös verkostojen kautta

Matalan kynnyksen toiminta on Varustamoilla modernia ja se taipuu moneksi. Varustamot eivät ole erillisiä saarekkeita. Ne ovat osa kaupungin laajempaa tukiverkostoa. Kaupunkilaisten arkea rakennetaan rinnakkain muiden toimijoiden kanssa, ja siksi yhteistyön pitää olla jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista.

Virtaa Varustamoista -ESR+ -hankkeessa onkin vahvistettu monitoimijaista yhteistyötä, koordinointia ja tiedonvaihtoa. Yhteinen suunta on selkeä: yhdessä tekeminen hyödyttää kaikkein eniten niitä kaupunkilaisia, jotka palveluita tarvitsevat.

Yhteistyö ei kuitenkaan pääty hankkeen päättyessä. Tulevaisuus haastaa meitä kaikkia, ja juuri siksi verkostojen voimaa ja virtaa tarvitaan edelleen. Varustamot jatkavat tätä työtä esimerkiksi Toiveena työelämä -verkoston kautta.

Matalan kynnyksen toiminta on tulevaisuutta

Helsingissä tarvitaan yhä enemmän avoimia, helposti lähestyttäviä ja kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja. Yksinäisyys, arjen paineet ja palveluiden pirstaleisuus koskettavat monia.

Varustamot vastaavat näihin haasteisiin konkreettisesti: kävijöitä tuetaan, yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja yhdessä tekeminen rakentaa hyvinvointia. Monitoimijainen yhteiskehittämistyö ja sujuva verkostotyö varmistavat, että Varustamot pysyvät osallistavina, elinvoimaisina, ja vastaavat myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Jos Varustamot eivät ole vielä tuttuja, nyt on täydellinen hetki astua sisään. Voit tulla yksin tai ystävän kanssa, piipahtaa nopeasti tai viipyä pidempään.

Lämpimästi tervetuloa!

 

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Niina Marjanen (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Puhut sä digiä?

    Jaa myös muille: 30 Jakoa Lisää Syrjäytymisen voidaan määritellä olevan sitä, että ihminen putoaa yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle. Tänä päivänä digitaaliset palvelut (sähköiset palvelut verkossa) ovat arkea ja digilaitteiden käyttöä pidetään jo samanlaisena kansalaistaitona kuin lukutaitoa. Digisyrjäytynyt ei osaa tai pysty käyttämään digilaitteita tai -palveluita.  Digitaidot vaativat myös jatkuvaa päivittämistä teknologian ja sähköisten palveluiden kehittyessä…

  • Mikä on välttämätöntä?

    Jaa myös muille: 172 Jakoa Lisää Mikä on välttämätöntä? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tukee ihmistä monin tavoin, jotta kaikilla olisi mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat ja mahdollisuudet elämässään taustasta ja tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi perusterveydenhuolto ja peruskoulu ovat kaikkien saatavilla. Kelan sivuilla todetaan, että ”Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.” Olen…

  • Hyvän elämän nälkä

    Jaa myös muille: 265 Jakoa Lisää Takana 8 päivää rippileirillä Porkkalanniemellä: viikko elämää yhdessä kauniin luonnon ympäröimänä laulaen, pelaten, leikkien, hiljentyen, opiskellen, syöden, uiden ja saunoen. Tätä kaikkea sain olla elämässä nuorten rippikoululaisten, isosten, apuohjaajien ja yövalvojan (jotka ovat kaikki vapaaehtoisia vastuunkantajia!) sekä työkavereideni – tällä kertaa papin ja nuorisotyön ohjaajan kanssa. Viikko sisälsi paljon…

  • ”Vammaisena olen c-luokan kansalainen”

    Jaa myös muille: 49 Jakoa Lisää Minusta tuntuu, että vammaiset ovat yhteiskunnan silmissä vain pakollisia kulueriä, sanoo Keijo Lehtonen, jolla on yli 20 vuoden kokemus vammaisena elämisen todellisuudesta.     ”En tiennyt, että ihminen voidaan pysäyttää niin äkkiä”, sanoo Lehtonen kertoessaan näön menetykseen johtaneesta sairauskohtauksesta. ”Vuonna 1994 sairauskohtaus yllätti minut kesken töiden. Halvaannuin ja samalla…

  • Kuka kuuntelee köyhää espoolaista?

    Jaa myös muille: 190 Jakoa Lisää Helsingissä ja Espoossa asuu paljon hyvätuloisia ihmisiä.  Kysymys kuuluu miten pienituloinen tai eri syistä taloudelliseen ahdinkoon joutunut pärjää hyväosaisten kaupungissa? Miten elämisen ja asumisen kustannuksista voi selvitä, kun sopivaa työtä ei löydy ja yhteiskunnan tuki haavoittuvassa asemassa oleville pienenee samaan aikaan kustannusten nousun kanssa? Hallituksen tekemien leikkausten vaikutukset kohdistuvat…

  • Lähestymistapa tunnetaan, löytyykö rohkeita toimijoita?

    Jaa myös muille: 10 Jakoa Lisää Syyskauden alkaessa osui silmiini sattumalta Vantaan yhteisen seurakuntatyön diakonian esimiehen Katri Valven teksti, jossa hän kuvaili vantaalaista voimaannuttavaa diakoniaa. Periaatteet ovat selkeät. – Työssä etsiydytään yhteistyöhön seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden, esimerkiksi HUS:n kanssa. Kumppaneiden kanssa sovitaan yhteinen visio ja päämäärä. Entisistä työtavoista luovutaan, jotta tilalle saadaan uutta luovat mahdollisuudet. Työlle…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.