oransseja samettikukkia

Vietätkö lomaa oikeasti vai haaveissasi?

Kesälomakausi on alkanut ja somet täyttyvät kiiltokuvamaisista maisemista, herkuista ja ihmisten ilottelusta. Ainakin osalla. Osa katsoo kuvia kateellisena, osa murheellisena ja osa yöunensa menettäen.

Pienituloisen tai köyhän kesä koostuu usein ihan siitä samasta mistä muukin arki: rahahuolista, stressistä, pettymyksistä, haaveilusta ja lottovoiton toivomisesta, jos on varaa lotota. Pätkätyöläisen kesä koostuu usein työsuunnittelusta, työn hakemisesta ja joskus palkattomasta vapaasta, joka aiheuttaa huolta huomisesta: Jos nyt pidän vapaata, mistä rahat vuokraan ja ruokaan ensi kuussa?

Työvuosieni aikana olen kuullut monilta asiakkailta samat ajatukset ja haaveet lomailusta:

”Olishan se kiva tehdä jotain arjesta poikkeavaa, käydä vaikka jossain, edes kotimaan sisällä.”

”Voispa joskus viedä lapset Lintsille. Tai ostaa edes jätskiä rahaa miettimättä.”

”Olispa rahaa viedä joku tuliainen, kun sukulaisiin pääsee muutoin ilmatteeksi.”

”En muista, koska olen ollut lomamatkalla. Hyvinvointilomilla ehkä, vuosia sitten.”

”Työttömänä saan kuulla olevani koko ajan lomalla.”

Työtön on vuoden ympäri kaikkea muuta kuin lomalla. Etsii töitä, laatii hakemuksia, käy haastatteluissa, jos hyvin käy. Pitää jatkuvasti huolta, ettei työnhaku katkea tai joutuu pulaan rahavirtojen katketessa. Menee sinne minne työvoimaviranomainen määrää tai saa karenssin. Stressaavaa sanoisin, ei lomaa.

Olen saanut onnekseni huomata, että köyhän kesä on usein myös kekseliäs, luova, tunnelmallinen ja sisältää pieniä, ihania keidashetkiä, huolista huolimatta. Kulttuurikohteiden ilmaispäivät ovat muistissa nettisivuja tarkistamatta. On löytynyt parhaat uimarannat ja leikkipuistot puskaradion vinkeillä tai ihan sattumalta ohi kävelemällä. Osataan tehdä piknik pienistäkin eväistä ja viltin päällä nautiskellessa on kuin kuka tahansa muu puistossa kävijä. Osataan syödä jäätelö hitaasti sen mausta nauttien.

Ennen kaikkea osataan elää hetkessä, kiitollisina siitä mitä on. Murehtia voi huomennakin, jos tänään on hyvä sää istuttaa parin euron kesäkukka. Se jaksaa ilahduttaa, syksyn tuloon asti.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Kadotin jotain-vai sainko sittenkin?

    Jaa myös muille: 64 Jakoa Lisää Keittelin aamulla kahvia normaaliin tapaan: märälle pihalle vilkaistessani ihmettelin miten pyöräni niin kummallisesti on ulko-oven edessä, pois paikoiltaan. Mietin, ettei yöllinen myrskykään sitä oikein noin voi heittää… Pihalla odotti yllätys: ensiksi huomasin, että pyöräsyvennyksestä löytyi puutarhakorini sisältö myllättynä märästä maasta. Eihän rotatkaan aivan tuommoista jälkeä tee? Keräilin vettyneitä siemenpusseja,…

  • Villasukkiin silmukoituja kohtaamisia

    Jaa myös muille: 164 Jakoa Lisää Diakoniatyössä kohtaan ihmisiä, joilla on toisiaan hyvinkin haastavia elämäntilanteita. Jokaisen solmut ovat erilaisia, joten niiden avaamiseen ei ole olemassa vain yhtä oikeaa ratkaisua. Pidän työssäni siitä, että minulla ei tarvitse olla oikeita ratkaisuja vaan niitä pohditaan henkilön kanssa yhdessä. Minun kutsumukseni on kantaa ihmisten taakkoja. Toisinaan, joidenkin elämäntilanteet ja…

  • Avaa silmäsi!

    Jaa myös muille: 152 Jakoa Lisää Helsinki ja Suomi on täynnä köyhyyttä ja kurjuutta. Et vain näe sitä. Ummistat silmäsi todellisuudelta. Mielikuvaharjoitus. Lähdet kävelemään Helsingin päärautatieasemalta kohti Kampin kauppakeskusta. Kävelet Elielinaukion läpi ja astelet Postitalon vierestä tien yli Sokoksen kulmalle. Jatkat siitä Mannerheimintien yli puikkelehtien ihmisvilinän läpi autoja ja ratikoita varoen. Kuljet Lasipalatsin ohi Narinkkatorille ja lopulta saavut kauppakeskuksen oville. Kuinka…

  • Oman kuplani ulkopuolella

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Reilu kaksikymmentä lasta tulee nopein askelin seurakuntakeskukseen. Koulu on ohi ja nyt lauletaan yhdessä ruokalaulu. Aiemmin päivällä on ollut työttömien ruokailu, mutta keittäjät ovat keittäneet reilusti enemmän tietäessään lapsijoukon tulevan iltapäivällä syömään. Ruoasta nirsoilemisesta ei ole tietoakaan. Lapset syövät reippaasti. Muistikuva on noin parinkymmen vuoden takaa eräästä Vantaan seurakunnasta….

  • Korvaamattomia ihmisiä

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Niskapoimun turvotuksesta sen jo pystyi ennustamaan kohdun suojasta: kaikki ei ollut hyvin. Lääkärit suosittelivat keskeytystä, mutta äidin jo herännyt rakkaus suojeli Kerttua niin, että hän sai oikeuden syntyä. Kerttu ei pystynyt ymmärtämään, puhumaan tai aina edes nielaisemaan sylkeään, mutta hän katseli maailmaa suurin, loistavin silmin. Kun äiti joutui viisitoista…

  • Diakoniatyö elää ajassa – osaaminen, verkostot ja jatkuva oppiminen työn ytimenä

    Jaa myös muille: 26 Jakoa Lisää Tiesitkö, että kotiseurakuntasi diakonit osallistuvat säännöllisesti omaa ammattialaansa koskeviin koulutuksiin? Kyllä vain, diakoniatyö ei ole pelkkää sydäntä ja käsiä, vaan myös muistiinpanoja, ajoittaisia Teams-koulutuksia ja osallistumista erilaisiin verkostoihin. Nykyaikana diakoni ei voi tehdä työtään laadukkaasti ilman, että hän aktiivisesti päivittää osaamistaan. Siihen tarvitaan koulutuksia, yhteistyötä ja verkostoja. Ja välillä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.