Auttamisen lahja

Kulunut koronakevät ja -kesä on ollut monin tavoin rankka. Kun media toisensa perään on tuutannut pelottavaa viestiä talousongelmista, lomautuksista, työttömyydestä ja sairastumisluvutkin kääntyivät taas nousuun, alkaa pientä ihmistä huolestuttaa ja mieleen nousee kysymys – Kuinkahan tässä nyt oikein käy? Mitenköhän kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pärjäävätkään? Kuinka käy yksinäisten? Kodittomien? Varattomien? Kaiken keskellä on ollut…

Suhdelokurssilla

  Filosofi Frank Martela on sanonut, että ihminen ei ole pelkästään yksilö vaan mitä suurimmassa määrin suhdelo – ihmissuhteisiin luotu. Me olemme ihmissuhteista perustavanlaatuisesti riippuvaisia. Saamme sielumme suurimmat haavat ihmissuhteissa tai niiden kaipauksessa. Samalla tavoin syvimmät rakkauden ja onnen hetket liittyvät läheisiin ihmisiin. Siksi onkin erityisen hienoa, että helsinkiläisiä ruoka-apu toimijoita kokoontui syksyllä yhteisönrakentajakurssille pohtimaan…

Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia

Viimevuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka länsimaisen ihmisen hiilijalanjälki on kestämätön luonnon kannalta. Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa; matkustaessamme, ostaessamme ylettömästi tavaroita, heittäessämme ruokaa roskiin tai syödessämme liikaa lihaa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen. Ruokahävikki. Roskikseen päätyessään niin turha. Ilmaston tuhoaja. Elintarviketurvallisuusriski. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 400 – 500 miljoonaa kiloa…

Vain makkaraa?

Katseeni kohtaa siistin, keski-ikäisen miehen. Kiitos, hän sanoo ja jatkaa: Te ette ehkä ymmärrä, kuinka arvokasta työtä te teette. Hänen katseensa näyttää siltä kuin olisin juuri tehnyt jonkun sankariteon. Mutta tämähän on vain makkara, totean. Mies kertoo, että hän on tälläkin hetkellä asunnoton. Tunnen surua, voimattomuuttakin, sillä koen, ettei minulla todellakaan ole siinä hetkessä mitään…