köyhyys

  • Toivosta ja toivottomuudesta

    Vuoden lopulla tulee kuluneeksi 17 vuotta sote-aloille töihin siirtymisestä. En muista, koska olisin ollut niin toivoton tulevaisuuden suhteen kuin nyt. Näihin työvuosiin mahtuu monenlaista. Vuosien 2008–2009 taloudellinen taantuma, 2016 maahanmuuttoaalto, 2020 alkanut koronapandemia ja 2022 alkanut sota Ukrainassa. Kaikilla näistä on ollut seurauksia, jotka ovat on näkyneet diakoniavastaanotoilla. Talouden romahtaminen, avutta jääminen, sopeutumisvaikeus, oma tai…

  • Kääntyykö Suomen suunta vielä ylöspäin?

    Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyön toimipisteissä teetettiin asiakkailla osallisuus- ja asiakaspalaute kysely sekä vuonna 2024 että keväällä 2025. Oma työyksikköni eli Hermannin Diakoniatalon Varustamo oli osa näitä kyselyitä muiden ohessa. Hermanni palvelee erityisesti asunnottomia ja SPR:n Mosaiikki -toimipisteen kautta myös paperittomia henkilöitä. Vierailijoina käy silti kaikenlaisia ihmisiä sekä Helsingistä että naapurikunnista. Hermannin vastaajakunnassa oli eniten 45–64-vuotiaita ihmisiä….

  • Kuka kuuntelee köyhää espoolaista?

    Helsingissä ja Espoossa asuu paljon hyvätuloisia ihmisiä.  Kysymys kuuluu miten pienituloinen tai eri syistä taloudelliseen ahdinkoon joutunut pärjää hyväosaisten kaupungissa? Miten elämisen ja asumisen kustannuksista voi selvitä, kun sopivaa työtä ei löydy ja yhteiskunnan tuki haavoittuvassa asemassa oleville pienenee samaan aikaan kustannusten nousun kanssa? Hallituksen tekemien leikkausten vaikutukset kohdistuvat juuri niihin ihmisryhmiin, jotka ovat jo…

  • Solmuja, joita diakoniatyöntekijäkään ei meinaa saada auki

    Diakoniatyössä ketään ei voi mielestäni kohdata tismalleen samalla tavalla. Harvoin ihmisten solmujen aukaisemiseen voi käyttää samanlaisia ratkaisuja tai työkaluja. Diakoniatyö tarjoaa tilapäistä aineellista ja henkistä tukea elämän odottamattomissa kriisitilanteissa. Tällaisia kriisitilanteita voivat olla: työttömyys, avioero, tulojen pieneneminen, oma tai läheisen sairastuminen, velkaantuminen, läheisen kuolema tai yksinäisyys. Diakoniatapaamisessa kartoitetaan aina elämäntilanne, kysellään kuulumisia, koitetaan päästä perille…

  • Asunnoton = Näkymätön?

    Aloitin työt kesäkuussa 2023 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla. Kokemusta diakoniatyöstä ja sosiaalialalta oli ennen tätä työtä reilun 14 vuoden verran, mutta ensi kertaa pääsin hiukan syvemmin asunnottomuusteemaan käsiksi. Eteeni tulivat kysymykset siitä, missä asunnoton ihminen nukkuu Suomen talvessa? Etenkin nyt, kun on ollut kylmiä pakkasjaksoja. Mitä hän syö ja missä lämmittää ruokansa? Missä hän säilyttää omaisuuteensa…

  • Kun elämä on pelkkää arkea

    Seurakuntatyössä arki ja juhla kulkevat käsi kädessä. Kannelmäen seurakunnan visio olla rohkeasti läsnä arjessa ja juhlassa puhuttelee minua aina kun pysähdyn sitä miettimään. Mielestäni se näkyy työssämme viikoittain. Viime aikoina olen diakoniatyössä pohtinut arjen ja juhlan asemaa ihmisen elämässä silloin, kun elämänpolulla on haasteita, murheita tai valintoja rajoittavia tekijöitä. Diakoniatyössä olen enemmän läsnä ihmisen arjessa…

  • Kirkon arvokeskustelu peräänkuulutti tulevaisuudenuskon vahvistamista

    Heikoimmista huolen pitäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy saivat vankan tuen eduskuntapuolueiden edustajilta Kirkon arvokeskustelussa 28.2. Suomalaisyhteiskunnalla on varaa pitää huolta kaikista talouden kiristyessäkin, oli päättäjien kanta. Keskustelemassa olivat (yläkuvassa vasemmalta) puheenjohtaja Li Andersson (Vasemmistoliitto), puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), puheenjohtaja Maria Ohisalo (Vihreät), puheenjohtaja Annika Saarikko (Keskusta), varapuheenjohtaja Henrik Wickström (RKP), puheenjohtaja Sari Essayah (Kristillisdemokraatit),…

  • Kaikkien kaupunkien diakonit, liittykää yhteen! – diakoninen manifesti 

    Kirkkojärjestyksessä linjataan seuraavaa: “Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.” (KJ4., §3.) Osallistuin syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyille Kirkon yhteiskuntapäiville. Päivät lähetettiin Malmilta, itselleni tutuilta hoodeilta niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisesti. Yksi päivien merkittävä anti oli Palefacen rakentama ääni-…

  • Kirje Helsingin kuntapäättäjille ja sellaisiksi aikoville

    Helsingin hiippakunnan diakoneista puolet katsovat taloudellisen avustamisen kuuluvan diakoniatyöhön, vaikka se on yhteiskunnan ensisijainen tehtävä. Helsingissä myös kaksi kolmesta diakoniatyöntekijästä ajattelee, että taloudellisen avustamisen tulisi olla ohjausta ja neuvontaa, ei konkreettista rahan antamista. Helsingissä melkein 80 %  diakonista taloudellista apua saavista pitää sitä subjektiivisena oikeutenaan, vaikka avun antaminen perustuu aina vähintään yksittäisen diakoniatyöntekijän tapauskohtaiseen harkintaan.  Hei kuntapäättäjä, täällä kirjoittaa Helsingin seurakuntien…

  • ”Älä kävele ohi! Tarvitsen sinua”

    Työskentelin viimeiset kolme vuotta Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöntekijänä ja osana työtäni myös Myllypuron elintarvikejakelussa. Seuraava Mirjan tarina on fiktiivinen kertomus, joka on koottu oikeista tarinoista ja aidoista kohtaamisista Elintarvikejakelun kävijöiden kanssa. ”Seison leipäjonossa. Kylmä viima pyyhkii kasvojani, vettä ripottelee hiljalleen. Syksy on jälleen edessä. Kuinka paljon asiat ovatkaan muuttuneet viime syksystä. Ero oli odotettavissa, silti se…