Asunnoton = Näkymätön?

Aloitin työt kesäkuussa 2023 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla. Kokemusta diakoniatyöstä ja sosiaalialalta oli ennen tätä työtä reilun 14 vuoden verran, mutta ensi kertaa pääsin hiukan syvemmin asunnottomuusteemaan käsiksi.

Eteeni tulivat kysymykset siitä, missä asunnoton ihminen nukkuu Suomen talvessa? Etenkin nyt, kun on ollut kylmiä pakkasjaksoja. Mitä hän syö ja missä lämmittää ruokansa? Missä hän säilyttää omaisuuteensa tai vaihtovaatteensa? Moneksi päiväksi riittää työmarkkinatuki tai toimeentulotuki? Asunnottoman arkiset kulut ovat normaalia suurempia siksi, ettei ole säilytyspaikkaa tai hellaa, edes mikroa.

Joitain pikaratkaisuja löytyy, ainakin arkisin, kun meitä erilaisia asunnottomia palvelevia toimijoita Helsingissä on. Mutta missä ovat pitkäaikaiset ratkaisut?

Koko opiskelu- ja työurani ajan asumisen sosiaaliturvaa on huononnettu. Ensin asumistukea laskettiin asuinneliöiden mukaan, ei vuokran suuruudesta. Nyt tuet lasketaan bruttotuloista ja kuntakohtaisista, nykyistä hintatasoa vastaamattomista kiintiöeuroista. Bruttotulot eivät kerro maksuvarasta mitään, veroja ei ole vähennetty. Etenkin ikäihmisillä ja työelämän ulkopuolella olevilla veroprosentit ovat hurjan suuria.

Vailla vakinaista asuntoa ry on koonnut asunnottomuuden tilastoja, joissa kerrotaan Suomessa olleen vuoden 2023 lopussa 3 429 asunnotonta. Heistä yli puolet pääkaupunkiseudulla, Helsingissä eniten. Lisäksi on piiloasunnottomuutta, joka ei tilastoissa näy. Asunnottomissa on yksineläviä, nuoria, pariskuntia ja perheitä. Asunnottomia lapsia oli 180. Luvut ovat laskeneet hyvän aikaa.

Tänä vuonna asumisen sosiaaliturvaetuudet tekevät pahimman laskunsa sitten bruttotulouudistuksen. Helsingin vuokrataso on ollut vuosia satoja euroja suurempi kuin Kelan normit. Helsinkiläiset pienituloiset eivät voi kaikki muuttaa halvemmille alueille. Yleiset palvelut ja terveyspalvelut, sosiaaliset suhteet, isovanhemmuus ja lastenhoitotehtävät. Niistäkö pitäisi luopua? Mikä on näistä luopumisen hinta kyseisen ihmisen hyvinvoinnille, henkiselle ja fyysiselle? Ja yhteiskunnalle, kun isovanhemmat eivät hoida sairaita lapsenlapsia tai lisääntynyt yksinäisyys johtaa suurempaan sairastavuuteen?

Asumistuen heikennykset ennakoivat asunnottomuuden lisääntymistä. Onko työssäkäyvilläkään kohta varaa asua Helsingissä? Matalapalkka-aloilla on paljon työntekijöitä, jotka saavat samalla Kelan etuuksia. Nyt lyödään lyötyä. Kärsimys lisääntyy. Köyhyys ja velkaantuminen lisääntyvät.

Hulluutta, ajattelen usein.
Ja peloissani pohdin, miltä tilastoluvut näyttävät ensi vuonna.

Tilastolähde:
https://vvary.fi/asunnottomuus/