- - kirkon auttamistyön arkea idästä länteen

Vähemmän vatvomista, enemmän elämää
KirjoittanutNiina Marjanen 09.04.202610.04.2026

Diakoniatyö on palvelutyötä, jonka tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistaminen. Elämän kuormitustilanteissa mieli usein ylivirittyy, ja ajatukset alkavat toistuvasti kiertää samoja kehiä. Arjen ahdistaessa on inhimillistä vetäytyä ja kääntyä sisäänpäin, vaikka tämä ei aina edistä jaksamista tai hyvinvointia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten ajatusten tietoinen suuntaaminen itsestä ulospäin voi tukea jaksamista ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia….

Lue lisää Vähemmän vatvomista, enemmän elämää
Digitalista digivaivaan
KirjoittanutKirsi Salonen 25.03.202624.03.2026

Netin käyttö on ollut monelle jo eläköityneellekin työn arkea ja tavallinen työväline. Taidot ovat karttuneet vuosin myötä, yhä uusia sovelluksia otettu käyttöön myös yksityiselämässä. Sovellukset päivittyvät, salasanoja on lukuisia: numerosarjoja, kirjain-, numero, -erikoismerkkiyhdistelmiä. Voidaan ajatella, että eri sovellusten haltuunotto kirjautumisineen ja toimintoineen ylläpitävät muistia, vaikka sanaristikkojen tapaan. Onnistuessaan netin ja digipalveluiden käyttö tuo hyvinvointia ja…

Lue lisää Digitalista digivaivaan
Varustamot varustavat hyvään arkeen ja tuovat yhteisen pöydän äärelle
KirjoittanutNiina Marjanen 18.03.202619.03.2026

ESR+ -hanke Virtaa Varustamoista päättyy maaliskuun lopussa, mutta sen vaikutukset näkyvät Varustamoiden arjessa vielä pitkään. Hankkeen aikana on panostettu erityisesti osallisuuden vahvistamiseen, eli siihen, että Varustamot ovat paikkoja, joissa kukaan ei jää sivuun ja joissa jokaisella on mahdollisuus saada tukea, ja osallistua oman Varustamoyhteisönsä kehittämiseen. Tässä kirjoituksessa luodaan silmäys Helsingin seurakuntayhtymän Varustamojen kehittyvään toimintaan. Kohtaamisen…

Lue lisää Varustamot varustavat hyvään arkeen ja tuovat yhteisen pöydän äärelle
Kuunteletko itseäsi vai yhteiskuntaa?
KirjoittanutJohanna Lehmusmies 11.03.202611.03.2026

Laskun eräpäivä lähenee eikä tilillä ole rahaa sen maksamiseen. Puoliso tiuskii, koti on kuin sotatantere, jossa on edettävä varpaillaan peläten seuraavaa räjähdystä. Aikuinen lapsi käyttää päihteitä ja ottaa yhteyttä vain, kun tarvitsee lisää eikä muuta rahoitusta ole. Töissä käyminen on suojuoksua, jossa jokaisella askeleella uppoaa vain syvemmälle väsymykseen, jolle ei loppua näy. Sähköpostiin kilahtaa taas…

Lue lisää Kuunteletko itseäsi vai yhteiskuntaa?
Ruoka ei riitä avuksi – ja miksi sen pitäisikään riittää?
KirjoittanutVieraskynä 04.03.2026

Ruoka-apu herättää tunteita etenkin nyt, kun apua tarvitsevien määrä kasvaa ja lahjoitettavan hävikkiruoan määrä vähenee. Ruoka ei kuitenkaan riitä avuksi, eikä sen edes pidä riittää. Tarkoitan tällä kahta asiaa: 1. Ruokahävikkiä ei pitäisi syntyä lainkaan, ja on hyvä, että sen määrä vähenee. 2. Ruoka ei yksin korjaa niitä syitä, joiden vuoksi ihminen hakee apua. Ruoka-apu…

Lue lisää Ruoka ei riitä avuksi – ja miksi sen pitäisikään riittää?
Sinäkö puolustaja?
KirjoittanutHanna Videll 25.02.202626.02.2026

Vaikeinta elämässä eivät ole omat murheet – vaikeinta on nähdä rakastamansa ihmisen kärsivän pystymättä häntä auttamaan. Muistan jo teininä pysähtyneeni ajatelman ääreen: en muista tarkkaa sanamuotoa enkä kirjoittajaa, mutta tuo puhutteli. Tuollaisessa tilanteessa on moni vanhempi, jonka lasta kiusataan. Tuntuu, että voisi olla valmis antamaan vaikka oikean kätensä, että lapsen tai nuoren tilanne helpottuisi ja…

Lue lisää Sinäkö puolustaja?
Jokainen ihminen on laulun arvoinen – jokainen diakoniatyöntekijä tietää sen
KirjoittanutHeidi Metsälä 18.02.202608.02.2026

Odottelin palvelutalon aulassa oman hartausvuoroni alkua. Ovi oli raollaan kerhohuoneeseen ja kuulin huoneesta tulvivan musiikin ja kahvikuppien kilinän. Kuulin, että meneillään oli palvelutalon suosituin ohjelma eli levyraati loppusuoralla ja työntekijä pahoitteli ajan ylitystä. Eihän se mitään haitannut, sillä asukkaat olivat valmiina seuraavaan ohjelmahetkeen, minun hartauteeni. Kuullessani iloista puheensorinaa ja voittajabiisin tuttuja sanoja; minä liikutuin. Ymmärsin…

Lue lisää Jokainen ihminen on laulun arvoinen – jokainen diakoniatyöntekijä tietää sen
Asunnottoman talvi Helsingissä
KirjoittanutJohanna Lehmusmies 04.02.202630.01.2026

On torstai 29. tammikuuta, kun katson pakkasmittariin kotona ennen töihin lähtöä. -15 astetta. Toivon, ettei tuule. Alan kiskoa toppahousuja jalkaan vain todetakseni, että ne eivät mahdu. Kello on sen verran, etten ehdi hakea toisia housuja, joten lähden pakkaseen sisähousuissa. Takki on onneksi polviin asti. Kodin ja työpaikan välillä olen noin 20 minuuttia taivasalla, senkin pätkissä,…

Lue lisää Asunnottoman talvi Helsingissä
Diakoniatyö elää ajassa – osaaminen, verkostot ja jatkuva oppiminen työn ytimenä
KirjoittanutNiina Marjanen 27.01.202626.02.2026

Tiesitkö, että kotiseurakuntasi diakonit osallistuvat säännöllisesti omaa ammattialaansa koskeviin koulutuksiin? Kyllä vain, diakoniatyö ei ole pelkkää sydäntä ja käsiä, vaan myös muistiinpanoja, ajoittaisia Teams-koulutuksia ja osallistumista erilaisiin verkostoihin. Nykyaikana diakoni ei voi tehdä työtään laadukkaasti ilman, että hän aktiivisesti päivittää osaamistaan. Siihen tarvitaan koulutuksia, yhteistyötä ja verkostoja. Ja välillä myös sitä kuuluisaa ”kaverille kilauttamista”. Ei…

Lue lisää Diakoniatyö elää ajassa – osaaminen, verkostot ja jatkuva oppiminen työn ytimenä
Sairastuminen pelastaa nolosta tilanteesta
KirjoittanutTaina Sandberg 21.01.2026

Diakonian asiakkaiden tilanteet ovat entistä kiperämpiä tukien vähenemisen, Kelan käsittelyruuhkien ja työpaikkojen saamisen hankaluuden takia. Joululomalta palatessani minulle tuli monta kiireellistä puhelua henkilöiltä, jotka eivät olleet syöneet moneen päivään. Kyse ei ollut siitä, että jouluun olisi käytetty liikaa rahaa, vaan siitä, ettei Kela ollut maksanut tukia totutussa tahdissa. Ruuhkaa käsittelyssä kuulemma. Myös järjestöjen ruokajaosta kuuluu…

Lue lisää Sairastuminen pelastaa nolosta tilanteesta