Kirje Helsingin kuntapäättäjille ja sellaisiksi aikoville

Kirje Helsingin kuntapäättäjille ja sellaisiksi aikoville

KirjoittanutAnna Hiekkataipale

Helsingin hiippakunnan diakoneista puolet katsovat taloudellisen avustamisen kuuluvan diakoniatyöhön, vaikka se on yhteiskunnan ensisijainen tehtävä. Helsingissä myös kaksi kolmesta diakoniatyöntekijästä ajattelee, että taloudellisen avustamisen tulisi olla ohjausta ja neuvontaa, ei konkreettista rahan antamista. Helsingissä melkein 80 %  diakonista taloudellista apua saavista pitää sitä subjektiivisena oikeutenaan, vaikka avun antaminen perustuu aina vähintään yksittäisen diakoniatyöntekijän tapauskohtaiseen harkintaan.  Hei kuntapäättäjä, täällä kirjoittaa Helsingin seurakuntien…

Odota mun kanssa

Odota mun kanssa

KirjoittanutMinna-Sisko Mäkinen

Siitä on yli neljä vuotta, kun tapasimme ensimmäisen kerran. Silloin et puhunut suomea, et myöskään englantia. Et pyytänyt mitään, mutta hakeuduit seuraani. Vähitellen tutustuimme. Ensin eri tapahtumissa, sitten kahden kesken. Käytimme keskustelun avuksi Googlen kääntäjää. Tulit Suomeen turvapaikanhakijana. Matkasi Euroopan halki kesti kolme kuukautta. Sotaa kotimaassasi oli kestänyt paljon kauemmin, vuosikausia. Olit juuri ja juuri…

Mustarastaan laulua ja apua

Mustarastaan laulua ja apua

KirjoittanutKampin Kappeli

Työpaikkani pihalla on vieraillut mustarastaita koko kevättalven. Olemme saaneet kuulla niiden kaunista laulua ja seurata niiden elämää läheltä. Ankarien pakkaskelien vuoksi aloimme ruokkia mustarastaita, jotta ne voisivat hyvin ja pysyisivät hengissä. Ne lentävät ison ikkunamme taakse ja tuijottavat meitä kiinteästi, mikäli ruoka ei saavu ajallaan. Jos ruokaa on niiden mielestä liian vähän, alkavat ne sirkuttaa,…

Toimeentulotuen ja asumisen hinnan välillä on ristiriita 

KirjoittanutVieraskynä

Helsingin Sanomien kyselyyn pääkaupunkiseudun asumiskustannuksista vastasi yli 1 200 ihmistä, joista valtaosa kuvasi asumismenojen kalleuden ajavan niukkuuteen ja kituuttamiseen (3.2.) Sen jälkeen lehden sivuilla esitettiin yhdeksi ratkaisuksi pienituloisten muuttamista radanvarsia pitkin kehyskuntiin. Diakoniatyön apuun turvaudutaan tyypillisesti silloin, kun kaikki muut avunkanavat on jo käytetty tai kun ihminen putoaa palvelujärjestelmän aukoista. Pääkaupunkiseudun seurakuntien diakoniatyössä taloudelliset ongelmat…

Miten puhun itselleni?

Miten puhun itselleni?

KirjoittanutNina Klemmt

Viisitoista vuotta sitten istuin vastapäätä ihmistä, joka sanoi minulle: ”Puhut kivasti ja kauniisti toisista ihmisistä, mutta itsestäsi puhut aika kovasti ja lyhyesti. Miksi?”.  Hänellä oli työnohjaajana ja ihmisenä uskallusta ja syytä haastaa minut. Jouduin miettimään omaa sisäistä puhettani. Sisäinen puhe käsittää ne ajatellut sanat, joita ihminen puhuu itselleen. Se on omaa itseä kannustavaa ja itsen…

Mitä ehtii 15 minuutissa?

Mitä ehtii 15 minuutissa?

KirjoittanutOuti Jaakkola

Viisitoista minuuttia ei ole enää entisellään. Aiemmin ajattelin kepeästi, että vartti sinne tai tänne. Mutta koskaan 15 minuuttiin ei ole sisältynyt sellaista latausta kuin nyt. Pandemia on nostanut esiin yhden ihmisen voimakkaimmista perustarpeista: tarpeen kanssakäymiseen toisten kanssa. Hekin, jotka eivät ole aiemmin kärsineet eristäytyneisyydestä, ovat nyt sitä saaneet maistaa. Yhtä ihmisryhmää yksinäisyys koettelee pandemiasta riippumatta….

Kanssakulkijana kuolemansurussa

Kanssakulkijana kuolemansurussa

KirjoittanutHanna Videll

Toivo pitää meidät kulkemassa -myös epävarmojen ja uusien elämäntilanteiden keskellä.Kuluneen talven aikana on arabiankielisten kristittyjen yhteisössä koettu paljon toivottomankin tuntuista surua. Moni yhteisön jäsenistä on menettänyt kotimaassa asuvia rakkaitaan koronalle. Sodan keskellä elävissä maissa ei haastavan erityistason sairaanhoitoa olekaan välttämättä saatavilla, tai sitten se maksaa kuukauden palkan verran vuorokaudessa. Jos kuolema on johtunut koronasta niin…

Armoa maratonmatkalle

KirjoittanutVeera Värtelä

Kuluneen kahden vuoden aikana, Malmin seurakunnassa työskenneltyäni, olen päässyt niin mielekkäiden työtehtävien pariin, että aika ajoin koen päässeeni suorastaan työn ytimeen. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, kun olen saanut ohjata yhteistyössä Äimä ry:n (Äidit irti synnytysmasennuksesta) kanssa masennuksen, uupumuksen tai ahdistuksen oireista kärsivien äitien vertaistukiryhmiä. Elämän matka alkaa syntymästä päättyen sitten joskus kuolemaan. On tavattoman tärkeää tarjota…

Niin kylmä maailma

Niin kylmä maailma

KirjoittanutKampin Kappeli

Asuin 22 vuotta sitten yhden talven Etelä-Ranskassa. Elämäni kylmin talvi. Tätä ihmiset usein hämmästelevät. Miettivät Nizzan uimarantoja ja palmujen huojuntaa. Talot on Ranskassa heppoisesti rakennettu. On yksinkertaiset ikkunat, kiviseinät vailla eristeitä, tuulikaappia ei ole missään ja ohuet lasiset liukuovet aukeavat suoraan ulos. Ei tarvitse olla edes pakkasasteita, kun kodit ovat kylmiä. Ja sähkö on kallista….

”Älä kävele ohi! Tarvitsen sinua”

”Älä kävele ohi! Tarvitsen sinua”

KirjoittanutKati Markkanen

Työskentelin viimeiset kolme vuotta Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöntekijänä ja osana työtäni myös Myllypuron elintarvikejakelussa. Seuraava Mirjan tarina on fiktiivinen kertomus, joka on koottu oikeista tarinoista ja aidoista kohtaamisista Elintarvikejakelun kävijöiden kanssa. ”Seison leipäjonossa. Kylmä viima pyyhkii kasvojani, vettä ripottelee hiljalleen. Syksy on jälleen edessä. Kuinka paljon asiat ovatkaan muuttuneet viime syksystä. Ero oli odotettavissa, silti se…