Solmuja, joita diakoniatyöntekijäkään ei meinaa saada auki
Diakoniatyössä ketään ei voi mielestäni kohdata tismalleen samalla tavalla. Harvoin ihmisten solmujen aukaisemiseen voi käyttää samanlaisia ratkaisuja tai työkaluja. Diakoniatyö tarjoaa tilapäistä aineellista ja henkistä tukea elämän odottamattomissa kriisitilanteissa. Tällaisia kriisitilanteita voivat olla: työttömyys, avioero, tulojen pieneneminen, oma tai läheisen sairastuminen, velkaantuminen, läheisen kuolema tai yksinäisyys.
Diakoniatapaamisessa kartoitetaan aina elämäntilanne, kysellään kuulumisia, koitetaan päästä perille huolen syistä ja usein selvitetään myös taloudellinen tilanne. Diakoniatyöllä ei ole lakisääteistä vastuuta kansalaisten perustoimeentulosta sekä talous- ja velkaneuvonnasta. Diakonin kanssa siis kartoitetaan tukitoimet ja tuetaan tarvittaessa eri tukihakemusten teossa. Ihmisten solmujen avaamiseen saatamme tarvita myös muiden viranomaistahojen tukea, joten verkostoyhteistyö on tärkeä työkalu myös diakoniatyössä.
Elämän kriisitilanteet aiheuttavat epävarmuutta, surua ja epätoivoa. Tapaamisissa kartoitamme voimavaroja ja luomme toivon näkökulmia. Vastaamme hengellisiin tarpeisiin ja kannamme ihmisiä rukouksen kautta. Yksinäisyyden kohdatessa voimme kutsua ihmisiä seurakunnan toimintoihin ja sitä kautta vahvistaa osallisuuden kokemusta.
Kriisitilanteita, joissa on paljon solmuja avattavana:
Vaikka diakoniatyössä on paljon apuvälineitä ihmisten elämäntilanteiden tukemiseen, niin aina solmujen avaaminen ei työntekijällekään ole helppoa.
Avioero on todella tyypillinen alku velkaantumiselle. Olen työssäni kohdannut perheitä, joissa avioeron seurauksena taloudellinen taakka kaatuu toiselle vanhemmalle. Toinen jää asumaan lasten kanssa. On tilanteita, joissa esimerkiksi remppalainat, asuntolainat, lasten perustarpeiden menot ja mahdolliset harrastusmenot kasautuvat. Riitaisten erojen seurauksena olen nähnyt myös käräjäoikeuden ja asianajajien laskuja. Vanhempi on koittanut selvitä menoista tekemällä töitä ja mahdollisesti kahta työtä. Liika työnteko on johtanut sairastumiseen ja sitä kautta sairausloma kierteeseen. Tilanteeseen on haettu helpotusta pikavippien lainoilla johtaen ylivelkaantumiseen. Runsas työnteko ei myöskään ole saattanut auttaa tilanteeseen, jos ulosotto vie suuren osan palkasta. Lasten harrastuskuluista on mahdollisesti jouduttu säästämään ja rahojen riittäminen arjen perusmenoihin on hankaloitunut. Stressi talouden tilanteesta ja omasta jaksamisesta aiheuttavat ahdistusta, pelkoa ja epätoivoa.
Pitkäaikainen pienituloisuus näkyy diakoniatyön kohtaamisissa. Pitkäaikais- työttömyyden taustalla on usein mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kohtaan työssäni myös paljon työikäisiä eläkeläisiä ja työuransa tehneitä eläkeläisiä, jolloin tulot pysyvät vakiona, mutta menoissa saattaa olla vaihtelevuutta. Toimeentulotukea saatetaan myöntää vuokraosuuteen ja näin muiden menojen kattaminen jää tuen ulkopuolelle. Tai sitten lasketaan, että tulot ovat juuri ja juuri suuremmat kuin menot. Usein kelan laskelmissa ei näy ihmisen todelliset menot. Tämä johtuu elinkustannusten kallistumisesta ja mahdollisista veloista. Yllättäviin menoihin ei pitkäaikaisesti pienituloisilla ole usein varaa ja se saa talouden tasapainon horjumaan. Arjen menoja yritetään kattaa lainaamalla tutuilta rahaa ja siitä syntyy kierre, josta voi olla vaikea päästä pois.
Yksinäisyys ja väsymys altistavat taloudellisten huijausten uhreiksi joutumiselle. Takuusäätiön vuoden 2023 tilaston mukaan suomalaiset menettivät huijareille yli 30 miljoonaa euroa. On tärkeä tiedostaa, että kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Oman työni näkökulmasta sanoisin, että tyypillisempiä ovat lainahuijaukset, viranomaisten viestihuijaukset, rakkaushuijaukset ja perintöhuijaukset. Lainoilla saatetaan hakea hetken helpotusta vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Tilanne ei korjaannu vaan päinvastoin eskaloituu. Huijarit käyttävät hyväkseen auttamisen halua tai äkillistä rikastumisen toivetta. Vaikeista tilanteista ei välttämättä kerrota läheisille ja se aiheuttaa häpeää, näköalattomuutta ja surua. Diakoniatyöntekijään saatetaan usein olla yhteydessä liian myöhään – tilanteissa, joissa elämään ja talouteen on jo muodostunut lukuisia solmuja.
Toisinaan ihmisten kriisitilanteet tuntuvat niin laajoilta, että diakoniatyöntekijänä en tiedä, miten lähtisin solmuja avaamaan. Niissä tilanteissa erityisesti on tärkeä koittaa löytää ratkaisuja yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa. Toisinaan ihmisten tilanteet voivat olla jo niin solmussa, että niitä ei meinaa saada auki, vaikka henkilö itse käyttäisi suurimman osan voimavaroistaan tilanteen muuttamiseksi. Diakoniatyöntekijänä on tärkeää, että ihmisten haastavat elämäntilanteet saa jättää Jumalalle ja pyytää viisautta asioiden eteenpäin viemiseen. Jumalalle minkään solmun avaaminen ei ole mahdotonta.
- Solmuja, joita diakoniatyöntekijäkään ei meinaa saada auki - 06.03.2024
- Kun elämä on pelkkää arkea - 24.05.2023
- Villasukkiin silmukoituja kohtaamisia - 22.03.2023
