Työarkeni koostuu tosi suurelta osin mielen ja mielettömyyden asioista. Erityisesti yksilökohtaamisten yhteydessä käsitellään näitä teemoja tosi paljon. Usein henkinen pahoinvointi kätkeytyy konkreettisemman hädän, kuten taloudellisen pulman, taakse. Apua on vaikea pyytää, kun on tähänkin asti selvinnyt omin voimin. Vahvankin ihmisen mieli on koetuksella pettymyksen, väsymyksen, katkeruuden, surun tai yksinäisyyden tunteiden kanssa. Kuulen tosi usein…
Diakonia – tunteiden lastauslaituri Me diakoniatyöntekijät emme ota vastaan vain kohtaamiemme ihmisten tiliotteita ja kuvauksia omista tilanteistaan. Meidän tehtävämme on myös ottaa vastaan jokainen tunne, joka ihmisellä on kulloinkin kannettavanaan. Huoli, kun rahat eivät meinaa riittää. Kiukku, kun asiat eivät etene. Suru, kun itselle tärkeä ihminen on poissa. Se, että jaksaa ja osaa kantaa toisen…
Tein männäviikolla hommia vaaliavustajana Malmin ostoskeskuksen ennakkoäänestyspisteellä. Vaaliavustajan tehtävään kuuluu ihmisen avustaminen äänestysprosessissa tarvittaessa, aina rekisteröitymisestä äänestysnumeron kirjoittamiseen ja vaalikuoren sulkemiseen saakka. Varsinaisia avustettavia ei Malmilla ollut kuin muutama, joten käytin aikaani siihen, mihin koulutukseni ja persoonani ovat minua valmistaneet – kohtasin ihmisiä. Valitsin strategisesti kailotuspaikakseni tasanteen, josta kulkevat kaikki Malmin läpi jostain syystä pyrkivät….
Kehittämistyö, innovointi, trendit ja visio. Kuulostaako kirkolta? Ei minustakaan. Jostain syystä yksi Suomen suurimmista organisaatioista ja työllistäjistä, evankelis-luterilainen kirkko, ei ole osannut hypätä vauhdikkaasti etenevään tulevaisuusjunaan. Avauksia on kyllä ollut, ja joskus jopa pöhinääkin, mutta vaikutukset ovat jääneet maltillisiksi. Kirkko menettää jäseniä enemmän kuin saa, ja tämä on laittanut hälytyskellot soimaan niin taloustoimistossa kuin paikallisseurakunnissakin….
Olen työskennellyt viimeiset kaksi vuotta yhteisöruokailujen maailmassa Oulunkylän seurakunnassa. Seurakunnan eri kirkoilla järjestetään viikoittain kolme yhteisöruokailua, jotka kutsuvat syömään yhteensä noin 200 ihmistä. Ruokailuissa tehdään kuitenkin paljon muutakin kuin vain syödään. Ne ovat paikkoja, joissa kohdataan seurakuntalaisia diakonin tuntosarvet valppaina. Ruokailusta kerätään säännöllisesti kävijäpalautetta. Palautteesta saadaan tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset viihtyvät ja mikä heitä…
Sain lapseltani itse tehdyn joulukalenterin, jossa päiville on joko värityskuva tai jokin yhteinen tekeminen/ajatus joulusta. Ensimmäisen päivän värityskuvaksi lapsi oli piirtänyt jotain, josta en oikein saanut selvää. Onneksi lapsi oli paikalla kertomassa kuvan esittävän maamiinaa. Maamiinaa! Muut kuvat kalenterissa olivat enemmän jouluun liittyviä: piparkakku-ukko, joulupallo, tähtiä, kuusi, karkkikeppi. Yhdessä katselimme kuvia ja maamiinan kohdalla naureskelimme…
Kirkkojärjestyksessä linjataan seuraavaa: “Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.” (KJ4., §3.) Osallistuin syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyille Kirkon yhteiskuntapäiville. Päivät lähetettiin Malmilta, itselleni tutuilta hoodeilta niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisesti. Yksi päivien merkittävä anti oli Palefacen rakentama ääni-…
Olen ohjaamassa rippikoululeiriä. Rippikoulun nuoret ovat ihania – heillä on paljon kysymyksiä ja he haluavat kysymyksiinsä oikeita vastauksia. He elävät todeksi tärkeitä elämäntaitoja ja sitä, millaista on olla lähimmäisenä maailmassa. He oppivat sovituksesta, armosta ja siitä, kuinka jokainen heistä on Jumalan kuva ja siksi täydellinen. Olen tosi onnellinen jokaisesta nuoresta ja isosesta tällä leirillä. Olen…
Helsingin hiippakunnan diakoneista puolet katsovat taloudellisen avustamisen kuuluvan diakoniatyöhön, vaikka se on yhteiskunnan ensisijainen tehtävä. Helsingissä myös kaksi kolmesta diakoniatyöntekijästä ajattelee, että taloudellisen avustamisen tulisi olla ohjausta ja neuvontaa, ei konkreettista rahan antamista. Helsingissä melkein 80 % diakonista taloudellista apua saavista pitää sitä subjektiivisena oikeutenaan, vaikka avun antaminen perustuu aina vähintään yksittäisen diakoniatyöntekijän tapauskohtaiseen harkintaan. Hei kuntapäättäjä, täällä kirjoittaa Helsingin seurakuntien…