Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia
Viimevuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka länsimaisen ihmisen hiilijalanjälki on kestämätön luonnon kannalta. Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa; matkustaessamme, ostaessamme ylettömästi tavaroita, heittäessämme ruokaa roskiin tai syödessämme liikaa lihaa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen.
Ruokahävikki. Roskikseen päätyessään niin turha. Ilmaston tuhoaja. Elintarviketurvallisuusriski. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 400 – 500 miljoonaa kiloa vuodessa, joista kotitalouksissa kolmannes. Suomen ja Euroopan komission tavoitteena onkin, että vuonna 2020 elämme kierrätysyhteiskunnassa, jossa kaikki jätteet toimivat resurssina. EU:n kiertotalouspaketissa on puolestaan linjattu, että ruokahävikki tulisi puolittaa 2030 mennessä.
Ruoka-aputoimijat ovat monella tapaa kierrätysyhteiskunnan kärjessä. Ruokahävikki on ruoka-avun selkäranka, sen suurin resurssi. Myllypuron, Hurstin ja vaikkapa Malmin Saalemin kaltaiset ruoka-aputoimijat saavat lähes kaiken jakamansa ruuan lahjoituksena kaupoilta, tukuilta ja teollisuudelta. Tämä lahjoitusruoka on ollut suuressa vaarassa päätyä roskiin ja hävikiksi. Tähän samaan joukkoon voidaan liittää myös hävikkiä hyödyntävät ravintolat ja ruokailupaikat, kuten Waste & Feast toimipisteet.
Köyhyyspuheessa unohdamme helposti, että ruoka-avun hakijat ja hävikkiravintoloissa asioivat ovat aikamme ilmastosankareita. Hävikin pelastajia. Kulutuksen minimoijia. He ansaitsisivat kiitoksen ekologisesta elämäntyylistään riippumatta siitä, tapahtuuko se vapaaehtoisena valintana vai olosuhteiden pakosta. Mitäpä jos antaisimme heille sen arvostuksen, jonka he ansaitsevat?
Evästä & Elämää -Yhteisessä pöydässä kirkolla, kaupungilla ja kotona. Valmista ruokaa ja ruokakasseja hävikkiä hyödyntäen.
- Auttamisen lahja - 14.08.2020
- Suhdelokurssilla - 18.11.2019
- Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia - 25.06.2019
