Ilmastosankareita ja hävikinpelastajia

Viimevuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka länsimaisen ihmisen hiilijalanjälki on kestämätön luonnon kannalta. Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa; matkustaessamme, ostaessamme ylettömästi tavaroita, heittäessämme ruokaa roskiin tai syödessämme liikaa lihaa. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen.

Ruokahävikki. Roskikseen päätyessään niin turha. Ilmaston tuhoaja. Elintarviketurvallisuusriski. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 400 – 500 miljoonaa kiloa vuodessa, joista kotitalouksissa kolmannes. Suomen ja Euroopan komission tavoitteena onkin, että vuonna 2020 elämme kierrätysyhteiskunnassa, jossa kaikki jätteet toimivat resurssina. EU:n kiertotalouspaketissa on puolestaan linjattu, että ruokahävikki tulisi puolittaa 2030 mennessä.

Ruoka-aputoimijat ovat monella tapaa kierrätysyhteiskunnan kärjessä. Ruokahävikki on ruoka-avun selkäranka, sen suurin resurssi. Myllypuron, Hurstin ja vaikkapa Malmin Saalemin kaltaiset ruoka-aputoimijat saavat lähes kaiken jakamansa ruuan lahjoituksena kaupoilta, tukuilta ja teollisuudelta. Tämä lahjoitusruoka on ollut suuressa vaarassa päätyä roskiin ja hävikiksi. Tähän samaan joukkoon voidaan liittää myös hävikkiä hyödyntävät ravintolat ja ruokailupaikat, kuten Waste & Feast toimipisteet.

Köyhyyspuheessa unohdamme helposti, että ruoka-avun hakijat ja hävikkiravintoloissa asioivat ovat aikamme ilmastosankareita. Hävikin pelastajia. Kulutuksen minimoijia. He ansaitsisivat kiitoksen ekologisesta elämäntyylistään riippumatta siitä, tapahtuuko se vapaaehtoisena valintana vai olosuhteiden pakosta. Mitäpä jos antaisimme heille sen arvostuksen, jonka he ansaitsevat?

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Katja Lehtola (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Mitä siellä diakoniatyöntekijän luona oikein tapahtuu?

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Diakoniatyöntekijän luona käsitellään ja puhutaan hyvin monenlaisista asioista. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, asunnottomuus, päihdeongelmat, hengellinen hätä, henkiset paineet, elämän ahdistavuus… tässä vain muutama esimerkki. Alla olevalla videolla diakonissa Ulla Mäenpää, diakonissa Heli Mattila, diakoni Karoliina Hämäläinen ja diakoni Kristian Pesti kertovat hieman siitä, mitä he työkseen tekevät. About Latest Posts Katja LehtolaHankeasiantuntija…

  • Mikä on diakonian ydin?

    Jaa myös muille: 105 Jakoa Lisää Diakonian vapaaehtoistyöntekijänä olen saanut etuoikeuden etsiä diakonian ydintä. Aluksi asia vaikuttaa yksiselitteiseltä. Diakonia on kirkon työtä, jossa palvellaan kristilliseen rakkauteen perustuen niitä ihmisiä, joilla on suuri hätä ja jotka eivät ole muulla tavoin saaneet tarvitsemaansa huolenpitoa. Nämä ihmiset ovat köyhiä, sairaita, nälkäisiä, yksinäisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, vammautuneita ja vanhoja. He…

  • Metrossa

    Jaa myös muille: 69 Jakoa Lisää Sari ja Jaana istuivat viereeni metrossa. Emme tunne toisiamme, mutta saan kurkistaa heidän elämäänsä metromatkani verran. Eletty elämä näkyy heidän kasvoillaan. Arvoin, että olemme ehkä suurin piirtein saman ikäisisiä, viisissä kymmenissä. Minunkin silmissäni on näkyvissä ryppyjä. Sari näyttää uutta huulipunaansa ja laittaa sitä hyväntuulisesti. Jaana ihastelee ystävänsä ostosta ja…

  • Hiljaisuus, häpeä ja haavoittuvuus

    Jaa myös muille: 160 Jakoa Lisää -diakoniatyön ydintä etsimässä Some, naistenlehdet, erilaiset talousjulkaisut ja televisio kertovat selviytymistarinoita. Burn outista on hypätty nopeasti uuteen hyvään elämään, väsymys on tuonut uuden alun, kasan innovaatioita, hienon elämän ja vaurautta kovalla työllä, mutta kuitenkin. Jokainen voi vaurastua, jokainen on oman onnensa seppä. Tällaista tarinaa meille kerrotaan, ja joskus väittämä…

  • Sinä osaat, ajatuksillasi on merkitystä – mietteitä Työste-hankkeen varrelta

    Jaa myös muille: 31 Jakoa Lisää Kunnat, kolmas sektori, seurakunnat ja monet eri toimijat järjestävät aktiviteettia ja toimintaa työttömille sekä monille muille ryhmille. Usein saatetaan lippusin ja lappusin kysellä, että mitäköhän ihmiset toivoisivat, että jatkossa tehdään. Rastin voi laittaa kivaan kohtaan tai sanalla, parilla ehdotella jotain mukavaa. Joskus sitten ehkä tehdään jotain ehdotetun kaltaista, jos…

  • Hiljainen tieto välittyy kohtaamisissa ja kietoo pauloihinsa

    Jaa myös muille: 286 Jakoa Lisää Maahanmuuttajataustaisille kotiäideille kohdennetussa MoniNainen arki- hankkeessa opittiin hyviä käytänteitä ja kehitettiin uusia toimintamalleja, mutta suurimmat oivallukset syntyivät hiljaisesta tiedosta, jota maahanmuuttajanaiset toivat mukanaan. Hiljainen tieto, vahva yhteys Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien ja EU:n osarahoittama MoniNainen arki -hanke päättyi huhtikuussa 2025. Sen aikana tuettiin maahanmuuttajataustaisten kotiäitien monilukutaitoa yhteisöllisin menetelmin. Hanke…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.