Rukouksesta

Minut opetettiin pienestä pitäen rukoilemaan. Iltarukous oli tärkeä rituaali päivän loppuessa ja nukkumaan rauhoittumisessa. Se helpotti, kun möröt sängyn alla pelottivat tai seuraavan päivän tapahtumat jännittivät. ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä”, jonka jälkeen tuli väsymysasteesta riippuen pitkä tai lyhyt litania ihmisistä, joiden ajattelin erityisesti esirukousta tarvitsevan. Ja loppuun tietenkin aamen.

Nykyään rukous on minulle paljon muutakin kuin iltarukous. Se on kommunikointia Jumalan kanssa. En ehkä osaa hiljentyä päivän aikana pitkiin rukoushetkiin, mutta linja yläkertaan on koko ajan auki. Jumala kuulee hiljaiset, hätäiset ja nopeatkin huikkaukset. Usein rukoukseni on varjeluksen pyytämistä perheenjäsenille, ystäville, kummilapsille ja sukulaisille. Aika usein rukoukseni on pyytämistä, joskus kiitosta. Liian harvoin muistan kiittää kaikesta hyvästä mitä olen elämääni saanut.

En ole ikinä joutunut pohtimaan, kuuleeko Jumala rukouksiani. Olen varma, että Hän kuulee. Jumalan vastausten ja aikataulun kanssa olen kyllä usein joutunut polvilleni ja toteamaan, että tämä ei nyt kyllä ollut yhtään sitä, mitä olin pyytänyt ja rukoillut. Hauraimpia hetkiä ovat olleet ne, kun olen rukoillut läheisen sairauden puolesta ja loppujen lopuksi on käynyt niin, että Jumalan tahto ja rukousvastaus on ollut muuta kuin mitä olin rukoillut.

Näen elämässäni paljon rukousvastauksia. Puoliso, ystävät, työ ja harrastukset, ihan vain muutamia mainitakseni. Näitä kaikkia on helppo pitää itsestäänselvyyksinä, mutta kun ne näkee Jumalan vastauksina rukouksiin, tajuaa niiden arvon uudella tavalla.

Rukouksessa on voimaa. Se ei välttämättä muuta koko maailmaa kerralla, mutta se saattaa muuttaa sinua. Kokeile vaikka!

Jos rukous tuntuu vaikealta, tai koet että et osaa rukoilla, voit pyytää että puolestasi rukoillaan. Kirkoissa on esirukouslaatikoita, joihin on mahdollista jättää oma esirukouspyyntö lapulle kirjoitettuna. Näiden rukousaiheiden puolesta rukoillaan sunnuntaina jumalanpalveluksen yhteydessä. Jos haluat rukoilla kahden kesken, voit ottaa yhteyttä seurakuntaan ja pyytää tapaamista esimerkiksi papin tai diakoniatyöntekijän kanssa.
Netin kautta rukouspyyntöjä voit lähettää esimerkiksi täällä www.itkumuuri.fi.

 

 

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Outi H. (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Opiskelijan polku hengelliseen auttamistyöhön

    Jaa myös muille: Lisää Opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosionomi-diakoniksi, johon liittyvää harjoittelua suoritan parhaillaan Kannelmäen seurakunnassa. Tässäpä katsaus opintoihin sekä harjoitteluuni. Diakoniatyön opiskelu antaa pohjaa hengelliseen auttamistyöhön, jossa yhdistyvät teologinen osaaminen ja sosiaalialan käytännön taidot. Opinnot sisältävät teologisen perusosaamisen, mikä valmistaa opiskelijoita kirkon virkaan ja antaa valmiuksia ymmärtää kirkon toimintaa, Raamattua ja seurakuntaelämää. Näiden pohjalta rakentuu vahva…

  • Leiriltä leirille- entä sen jälkeen?

    Jaa myös muille: 42 Jakoa Lisää Leirityö on rankkaa ja vaativaa. Leirille tulijat voivat olla entuudestaan tuntemattomia, tai korkeintaan pintapuolisesti tuttuja. Ainakaan leiriläiset eivät tunne toisiaan. Diakonian leireillä oman lisänsä tuovat useimpien osallistujien elämän rankat vastoinkäymiset tai traumaattiset kokemukset. Leirien suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon erilaisia taustoja ja tarpeita. Kuitenkin etukäteen mietityttää miten kaikki tulee sujumaan,…

  • Narsissi vai narsisti?

    Jaa myös muille: 61 Jakoa Lisää Kävelytin iäkästä äitiäni hoivakodin pihamaalla. Siellä oli viljelylaatikoita, jonne oli tökätty merkkejä, mistä mikäkin kukka tai kasvi on nousemassa pintaan. Kun katsoin tarkemmin, niin yhdessä merkissä luki narsisti. Sisäinen pilkunviilaajani alkoi hekottaa. Yhden kirjaimen ero on joskus aika merkittävä. Narsissi tai narsisti, samapa tuo! Sitten huomasin kysyväni itseltäni, että…

  • Lähestymistapa tunnetaan, löytyykö rohkeita toimijoita?

    Jaa myös muille: 10 Jakoa Lisää Syyskauden alkaessa osui silmiini sattumalta Vantaan yhteisen seurakuntatyön diakonian esimiehen Katri Valven teksti, jossa hän kuvaili vantaalaista voimaannuttavaa diakoniaa. Periaatteet ovat selkeät. – Työssä etsiydytään yhteistyöhön seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden, esimerkiksi HUS:n kanssa. Kumppaneiden kanssa sovitaan yhteinen visio ja päämäärä. Entisistä työtavoista luovutaan, jotta tilalle saadaan uutta luovat mahdollisuudet. Työlle…

  • Puhut sä digiä?

    Jaa myös muille: 30 Jakoa Lisää Syrjäytymisen voidaan määritellä olevan sitä, että ihminen putoaa yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle. Tänä päivänä digitaaliset palvelut (sähköiset palvelut verkossa) ovat arkea ja digilaitteiden käyttöä pidetään jo samanlaisena kansalaistaitona kuin lukutaitoa. Digisyrjäytynyt ei osaa tai pysty käyttämään digilaitteita tai -palveluita.  Digitaidot vaativat myös jatkuvaa päivittämistä teknologian ja sähköisten palveluiden kehittyessä…

  • Mitä se diakoniatyö oikein on?

    Jaa myös muille: 26 Jakoa Lisää Diakonia – niin se on sitä kirkon auttamistyötä, juu tosi tärkeää, sanoo aika moni. Apua ja tukea eri muodoin hädän hetkellä. Mutta mitä se diakoniatyö ihan käytännössä on? Pääsin päiväksi perehtymään Malmin seurakunnassa työskentelevän diakoniatyöntekijän Elise Hartosen arjen työhön. Elisen työkenttänä on Malmin seurakunnan pohjoiset alueet eli Tapulikaupunki, Puistola…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.