Jumalan käytössä
Eräässä keskustelussa tällä viikolla tuli puhetta Raamatun henkilöiden persoonallisuudesta ja muistin tämän listan. En tiedä, kuka sen on kirjoittanut ja milloin, mutta minua se ainakin lohduttaa. Ja hymyilyttää. Löysin sen kaappien kätköistä, toivon että siitä on iloa myös sinulle!
Nooa oli juoppo.
Abraham oli vanha.
Iisak oli haaveilija.
Jaakob oli valehtelija.
Josef oli hyväksikäytetty.
Mooses änkytti.
Gideon pelkäsi.
Simsonilla oli pitkät hiukset ja hän oli naistenkaataja.
Rahab oli prostituoitu.
Jeremia ja Timoteus olivat liian nuoria.
Daavid oli avionrikkoja ja murhaaja.
Elia oli itsetuhoinen.
Jesaja saarnasi alasti.
Joona pakeni Jumalaa.
Noomi oli leski.
Mirjam juoruili.
Job joutui konkurssiin.
Johannes Kastaja söi ötököitä.
Pietari kielsi Jeesuksen.
Opetuslapset nukahtivat rukoillessaan.
Martta murehti kaikesta.
Samarialainen nainen oli eronnut useammin kuin kerran.
Sakkeus oli liian pieni.
Paavali oli liian uskonnollinen.
Timoteuksella oli mahahaava.
Lasarus oli kuollut!
Silti heillä oli suuri rooli Jumalan suunnitelmissa. Mieti sitä!
- Jumalan käytössä - 01.09.2016
- Ole hiljaa! - 16.05.2016
- Rukouksesta - 18.01.2016
Armas Arkku Merisalmi
2 t · Helsinki ·
Jatkuu5
Agricola tunsi Erasmuksen kuuluisan satiirin Tyhmyyden ylistys, mutta halusi suomentaa rakentavampia tekstejä.Niitäkin oli tarjolla, sillä kirkon epäkohtia ivaava Erasmus oli harras kristitty. Tosin 1535 ilmestynyt rukouskirja ei kuulu hänen tunnetuinpiin teoksiinsa; se oli kuitenkin luetuimmista. Sen rukoukset siirtyivät sekä katolisiin että evankelisiin rukouskirjoihin -tosin ilman tekijännimeä, joka oli käynyt huonokaikuiseksi molemmilla puolilla. Ensimmäiset Eramuksen suomeksi käännetyt tekstit ovat peräisin hänen rukouskirjastaan. Agricola ei edes välittänyt salata niiden alkuperää, vaan mainitsee oman rukouskirjansa lähdeluettelossa humanistin nimen Lutherin ja Melanchthonin jälkeen. Eikä hän tyytynyt poimintoihin, vaan suomensi kaikki neljäkymmentä rukouskirjaa. Kokoelma oli kirjava: rukouksia eri vuorokauden- ja vuodenaikoja varten, onnellisen avioliiton puolesta, sairauksissa, kuoleman hetkellä, kristikunnan yhteyden ja RAUHAN puolesta jne. ( rauhan puolesta soi kirkonkellotkin )- ( meille ne soivat ) Koulumestarin virassa hikoileva Agricola luetti epäilemättä Turun teineillä rukousta, jossa nämä saivat pyytää Jumalaa valaisemaan heidän ” tyhmän ymmärryksensä oppimaan kunniallisia kirjoja ”.
Merkittävimmän jäljen erasmukselainen raamattuhumanismi painoi Agricolan raamatunsuomennokseen. Agricola käänsi Uuden testamenttinsa käyttämällä vanhaa latinalaista Raamattua eli Vulgataa, Erasmuksen kreikkalais-latinalaista tekstiä, Lutherin Uutta testamenttia sekä siitä tehtyä ruotsinnosta.
Tutkimus ei ole toistaiseksi pystynyt selvittämään, mikä osuus kullakin pohjatekstillä on valmiissa käännöksessä. Voimme silti todeta, että kristinuskon peruskirja tuli suomalaisen lukijan ulottuville sekä Erasmuksen että Lutherin käsien kautta.
Kulttuuri. Simo Heininen. Helsingin Sanomat, lauantai 12. heinäkuuta 1986.
Kulttuuritutkija ( vapaaehtoispuolelta: toimeentulotuen saaja osoittaa kunnioitusta 500-vuotis juhlaan 2017 )
Armas Armas Arkku Merisalmi
Armas Arkku Merisalmi
3 t · Helsinki ·
Jatkuu4
Agricolan samoihin ( somehin ) aikoihin hankkima Lutherin latinan kielinen postilla ( postista myöhemmin ) kertoo sekin Erasmuksen vaikutuksesta. Muhkea teos on säilynyt, ja siinä on säilynyt, ja siinä on runsaasti Agricolan reunahuomautuksia. ( joihin palaan omilla versioilla myöhemmin ) Niinpä hän on alleviivaillut Lutherin käyttämiä sananlaskuja ja lisännyt parinkymmenen kohdalle marginaaliin selityksen. ( kyllä mä teille marginaali ryhmät vielä näytän. A:n huomautus ) Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ovat peräisin Erasmuksen sananlaskukokoelmastaAdagia. Sen alkuna oli 1500 ilmestynyt vajaat kahdeksansataa sananpartta sisältävä kokoelma. Teos paisui painos painokselta, niin että viimeinen laitoskäsitteli jo yli neljä tuhatta adagiaa. Ne olivat peräisin antiikin kirjallisuudesta, Raamatusta ja kirkkoisiltä.
Erasmus varusti ne joskus pitkilläkin selityksillä.
Teos oli tarkoitettu klassisen tyylin ja kirjallisuuden oppaaksi, joka avasi lukijalleen vaivattoman tien vanhan ajan sivistyksen lähteille. Hakemalla useille sananlaskuille vastineita Raamatusta Erasmus pyrki korostamaan mieliajatustaan klassisen kulttuurin ja kristinuskon synteesistä.
Agricola itsekin käytti mielellään sananlaskuja, aikoipa julkaista niistä kokoelman. Se jäi kuitenkin painamatta, ja käsikirjoituksesta on säilynyt vain katkelma. Siinäkin näkyy Erasmuksen vaikutus, sillä Agricola perustelee sananlaskujen käyttöä Adagian esipuhetta mukaillen.
Jatkuu5
Armas Arkku Merisalmi
13 t · Helsinki ·
Jatkuu:2
Molempien aikansa mielipiteen johtajien teologinen kiista tahdon vapaudesta jäi ratkaisematta, eikä Lutherilla ollut sen jälkeen hyvää sanottavaa kiistaveikoistaan.
Pöytätoverit eivät kuitenkaan antaneet varauksetonta kannatusta Martti-tohtorin yksioikoiselle muistopuheelle. Uskonpuhdistus oli – Lutherin kirouksista huolimatta – humanismin tytär. Philipp Melanchthon, Lutherin lähin työtoveri ja luterilaisen opinkäsityksen muotoilija, oli kulkenut tiensä Erasmuksen oppilaasta Lutherin kannattajaksi. Samanlainen tausta oli Wittenbergin kirkkoherralla ja Lutherin rippi-isällä Johannes Burgenhagenilla, jonka hallinnollisia kykyjä käytettiin lutherilaisen kirkon järjestämisessä.
Humanistireformaattoreiden sarjaa voidaan jatkaa, eikä se rajoittunut ainoastaan Saksaan. Kivenheiton päässä Lutherin vieraanvaraisesta kodista käänsivät Mikael Agricola ja Martti Teitti Raamattua ylioppilasasuntolassaan. Heidän työpöydällään oli sekä Erasmuksen kreikan- ja latinankielinen että Lutherin saksankielinen testamentti.
Jatkuu3
Helsingin Sanomat, lauantai 12. heinäkuuta 1986
KULTTUURI
Erasmus ja Agricola
Erasmus Rotterdamilainen, humanistien kuninkaaksi kutsuttu, kuoli Basselissa 450 vuotta sitten, 12. heinäkuuta 1536. Kun asia tuli puheeksi Wittenbergin Mustan luostarin päivällispöydässä, Luther sanoi vainajan pitäneen arvossa ainoastaan itseään, eläneen epikurolaisesti, kuolleen ilman pappia ja sakramentteja ja menneen helvettiin.
Silti suuren humanistin ja Wittenbergin uskonpuhdistajan ohjelmassa oli paljon yhteistä. Molemmat ruoskivat kirkollisia epäkohtia, eikä Erasmuksen iva ollut sen huonompi ase kuin Lutherin usein karkea herjaus. Molemmat vaativa paluuta Raamattuun. Kun Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi, hänellä oli edessään Erasmuksen julkaisema kreikankielinen alkuteksti. Mutta kun Luther lähti vallankumouksen tielle, Erasmus ei seurannut, vaan jäi katoliseen kirkkoon.
Jatkuu. Kirjoittaja oli Simo Heininen
Tässä kirjoituksia jatkoksi.