Huono-osaisuus aikamme ilmiönä

Suomessa on satoja tuhansia yhteiskunnan tuilla ja pienillä tuloilla eläviä ihmisiä. Heillä jokaisella on oma tarinansa. Oman turvallisen arjen keskellä lähimmäisen selviytymistaistelu helposti unohtuu. Miten muistaisimme, että kaikilla ei todellakaan ole samanlaisia lähtökohtia  menestymisen tavoitteluun ja että osattomuus voi koitua kenen tahansa kohdalle. On tärkeää tukea kaikkea sitä työtä, jolla kannatellaan ihminen hankalien aikojen ylitse. Siitä hyötyy jokainen suomalainen.

Sosiaaliturva takaa ihmisen perusoikeuksien toteutumista, mutta kuluneena syksynä yhteiskunnallisessa keskustelussa on jälleen noussut esille sosiaaliturvan sisältöjen ja ehtojen uudelleentarkastelu. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeä tunnistaa huono-osaisuuden kasautumisen mekanismeja, jotta ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja arvostaen. Samalla vähennetään riskejä väärintulkintoihin ja yleistyksiin.

Ketkä menestyvät?

Huono-osaisuuden rinnalla voi nähdä menestymisen eetoksen, jossa jokaisen oletetaan olevan vastuussa omasta menestymisestään. Joskus kuulee puhuttavan meriokratiasta, joka tarkoittaa kuvausta yhteiskuntamallista, jossa jotkut ihmiset suljetaan menestymisen ulkopuolelle, koska he eivät ole kyllin hyviä tai kykeneviä, ja jossa loistavat vain kaikkein lahjakkaimmat ja ansioituneimmat yksilöt. Yleisessä keskustelussa menestystarinoiden lumovoima voi olla vahva.

On tiedossa, että järjestelmämme puitteet eivät perustu reilulle kisailulle, vaan elämän ja arjen erilaiset lähtökohdat tekevät menestymisen tavoittelusta epäoikeudenmukaista. Osa ihmisistä joutuu ponnistelemaan äärirajoilla vain selvitäkseen. Oman turvallisen arjen keskellä tuo lähimmäisen ponnistelu helposti unohtuu. On tuotu esille, että valtaväestöllä on vaikeuksia tunnistaa leipäjonoissa käyvien todellisuutta, koska se katsoo sitä sosiaalisen etäisyyden päästä (Ohisalo ym. 2015). Siksi on tärkeä ymmärtää huono-osaisuuden ilmiötä laajemmin.

Henkilö seisoo aavassa, sinisävyisessä maisemassaMiksi minulle kävi näin?

Diakoni kuulee usein tämän kysymyksen. Kysymys avautuu moneen suuntaan ja siinä risteilevät sekä menneet että nykyiset ajatukset omasta merkityksestä, asemasta ja valinnoista. Kysymys kumpuaa hämmennyksestä ja epätoivosta, ja siinä peilataan omaa roolia suhteessa yhteiskunnan odotuksiin.

Osattomuus voi koitua kenen tahansa kohdalle. Elämässä voi tapahtua odottamattomia käänteitä, joihin hyvin harva voi varautua ennalta. On hyvä välillä muistuttaa itseään siitä, että olemme kaikki vain muutaman aterian päässä nälästä.

Olemme kaikki vain muutaman aterian päässä nälästä.

Diakoniatyö pyrkii ymmärtämään yhteiskunnan ilmiöitä pintaa syvemmältä. Vastaanotolla kohdataan niitä ihmisiä, jotka joutuvat kohtuuttoman arvostelun ja odotusten uhreiksi. Asiakas voi olla samaan aikaan masentunut, yksinäinen ja velkainen. Siinä on jo paljon kestettävää yhdelle ihmiselle.

Toivottomuudesta toivoon ja arvostavaan kohtaamiseen hädän hetkellä

Tutkijat ovat tuoneet esille, että huono-osaisuutta on mahdollista vähentää yksilöllisen avun kautta. Pelkällä ruoka-avulla ei korjata ongelmia. Kun ihmisen ongelmat ovat kasautuneet, myös hänen haasteensa ovat moninaiset. Aina kyse ei ole pelkästään sosiaalietuuksien riittämättömyydestä (Ohisalo ym. 2005.) Yksilön kohtaamisen kautta saadaan arvokasta tietoa hänen haasteistaan ja päästään auttamaan kohdennetusti ja ongelmien juurisyitä ymmärtäen.

Köyhyys ei ole ainoastaan yksilön ongelma, vaan se on yhteiskunnallinen ilmiö, joka ratkaistaan yhdessä. Resurssien turvaaminen tässä ajassa on erityisen tärkeää, sillä talouden turbulenssit koskettavat nyt yhä useampaa suomalaista. Sosiaalipoliittisesti on tärkeä tukea kaikkea sitä työtä, jolla kannatellaan ihminen hankalien aikojen ylitse. Siitä hyötyy jokainen suomalainen.

Myös diakoniatyö auttaa

Diakoniatoimiston työntekijät ovat sosiaalialan korkeakoulutettuja, jotka voivat palveluneuvoa esimerkiksi te-palveluihin tai sosiaalityön palvelujen piiriin ja auttavat lomakkeiden täytössä silloin, kun asiakkaan omat voimat eivät riitä.

Diakonit pyrkivät oppimaan jatkuvasti lisää huono-osaisuuteen johtavista syistä, minkä takia he ymmärtävät autettavien maailmaa jatkuvasti paremmin. Diakonit pyrkivät osaltaan pitämään tärkeitä huono-osaisuuteen liittyviä kysymyksiä esillä ja vaikuttamaan ajan haasteisiin.

Löydät lähimmän diakoniavastaanoton lähiseurakunnastasi. Keskusteluapu on luottamuksellista ja maksutonta.

Niina Marjanen
YTM, yrittäjä, diakoniatyön opiskelija

Lähteenä: MARIA OHISALO & TUOMO LAIHIALA & JUHO SAARI. (2015) Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa Yhteiskuntapolitiikkalehti 80 (2015):5.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Toimintaa ja toivoa – yhteistyössä palvelutalojen kanssa

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää Mikä voisi kiinnostaa palvelutalojen asukkaita? Tätä mietimme yhdessä seurakuntalaisten kanssa ensimmäisessä Hanke-illassa, johon oli saapunut kuusi kiinnostunutta kuulijaa. Me työntekijät kerroimme Hankkeen ajatuksesta luoda yhteistyömallia Kallion seurakunnan ja alueella sijaitsevien vanhuspalveluja tuottavien tahojen kesken. Resurssit ovat pienentyneet sekä palvelutaloilla että seurakunnassa, mutta kiinnostus kohdata, kuunnella, auttaa ja tukea, ei…

  • Kevättä rinnassa vai kausimasennusta mielessä?

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Kevään koittaessa luulisi, että ihmisen mieli ilahtuu valon lisääntymisestä, mutta näin ei kaikkien kohdalla ole. Osalle kevät aiheuttaa suoranaista masennusta. Niin kutsutusta vuodenaikamasennuksesta kärsii arviolta 5-10 prosenttia suomalaisista. Naiset kärsivät kausimasennuksesta miehiä yleisemmin ja alttius masennukseen näyttäisi lisääntyvän iän myötä. Taipumus kausimasennukseen voi olla myös perinnöllistä. Hetkittäisen kausimasennuksen aikana arkielämän…

  • Hiljaisuus, häpeä ja haavoittuvuus

    Jaa myös muille: 160 Jakoa Lisää -diakoniatyön ydintä etsimässä Some, naistenlehdet, erilaiset talousjulkaisut ja televisio kertovat selviytymistarinoita. Burn outista on hypätty nopeasti uuteen hyvään elämään, väsymys on tuonut uuden alun, kasan innovaatioita, hienon elämän ja vaurautta kovalla työllä, mutta kuitenkin. Jokainen voi vaurastua, jokainen on oman onnensa seppä. Tällaista tarinaa meille kerrotaan, ja joskus väittämä…

  • Pullantuoksu lähentää ihmisiä

    Jaa myös muille: 76 Jakoa Lisää Omakotisäätiö kutsui Puotilan eläkeläiset Ystävänpäiväkahville. Hyvä tunnelma syntyi kahvin ja pullan ääressä. Tämä tilaisuus ja edellisen päivän leipominen olivat osa valtakunnallista Yhteinen keittiö-hanketta. Paikalla oli mukavasti väkeä, noin 30 henkilöä. Pianomusiikki oli viihdyttävää ja välillä innostuimme laulamaankin. Saimme tietoa Puotilassa toimivista muista hankkeista. Seurakunta kutsui Vartiokylän kirkolle maanantaisin syömään…

  • Haikeus tuo surun puseroon

    Jaa myös muille: 44 Jakoa Lisää Kesken kiireisen siivouspäivän, pienen kansion välistä tipahti vanha joulukortti, josta erotin edesmenneen tätini kauniilla käsialalla kirjoittaman jouluntoivotuksen. Tädilläni oli tapa muistaa läheisiään postikorteilla. Jokainen tätini lähettämä kortti oli erilainen, ja huolella valittu ja kirjoitettu. Tämä pieni muisto tätini hyvyydestä pysäytti päiväni ja istuin sohvalle. Ikävöin häntä. – ’’Heljä’’ Diakoniatyöhön…

  • Ihmettelyä – vapaaehtoisesti

    Jaa myös muille: 57 Jakoa Lisää Tulin kahdeksan vuotta sitten vapaaehtoisesti seurakunnan aktiiviseen toimintaan. Diakoniatyössä riitti asiaa, jota pidin tärkeänä, jossa oli hyötyä entisestä osaamisesta ja jossa voi vältellä entisen toistoa. Pitkään luotin sinisilmäisesti kirkkoon ja sen toimintaan, kuten olin aina oppinut luottamaan. Vähitellen olen alkanut nähdä kirkon toiminnassa piirteitä, jotka hämmentävät ja herättävät ihmettelyä….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.