Huono-osaisuus aikamme ilmiönä

Suomessa on satoja tuhansia yhteiskunnan tuilla ja pienillä tuloilla eläviä ihmisiä. Heillä jokaisella on oma tarinansa. Oman turvallisen arjen keskellä lähimmäisen selviytymistaistelu helposti unohtuu. Miten muistaisimme, että kaikilla ei todellakaan ole samanlaisia lähtökohtia  menestymisen tavoitteluun ja että osattomuus voi koitua kenen tahansa kohdalle. On tärkeää tukea kaikkea sitä työtä, jolla kannatellaan ihminen hankalien aikojen ylitse. Siitä hyötyy jokainen suomalainen.

Sosiaaliturva takaa ihmisen perusoikeuksien toteutumista, mutta kuluneena syksynä yhteiskunnallisessa keskustelussa on jälleen noussut esille sosiaaliturvan sisältöjen ja ehtojen uudelleentarkastelu. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeä tunnistaa huono-osaisuuden kasautumisen mekanismeja, jotta ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja arvostaen. Samalla vähennetään riskejä väärintulkintoihin ja yleistyksiin.

Ketkä menestyvät?

Huono-osaisuuden rinnalla voi nähdä menestymisen eetoksen, jossa jokaisen oletetaan olevan vastuussa omasta menestymisestään. Joskus kuulee puhuttavan meriokratiasta, joka tarkoittaa kuvausta yhteiskuntamallista, jossa jotkut ihmiset suljetaan menestymisen ulkopuolelle, koska he eivät ole kyllin hyviä tai kykeneviä, ja jossa loistavat vain kaikkein lahjakkaimmat ja ansioituneimmat yksilöt. Yleisessä keskustelussa menestystarinoiden lumovoima voi olla vahva.

On tiedossa, että järjestelmämme puitteet eivät perustu reilulle kisailulle, vaan elämän ja arjen erilaiset lähtökohdat tekevät menestymisen tavoittelusta epäoikeudenmukaista. Osa ihmisistä joutuu ponnistelemaan äärirajoilla vain selvitäkseen. Oman turvallisen arjen keskellä tuo lähimmäisen ponnistelu helposti unohtuu. On tuotu esille, että valtaväestöllä on vaikeuksia tunnistaa leipäjonoissa käyvien todellisuutta, koska se katsoo sitä sosiaalisen etäisyyden päästä (Ohisalo ym. 2015). Siksi on tärkeä ymmärtää huono-osaisuuden ilmiötä laajemmin.

Henkilö seisoo aavassa, sinisävyisessä maisemassaMiksi minulle kävi näin?

Diakoni kuulee usein tämän kysymyksen. Kysymys avautuu moneen suuntaan ja siinä risteilevät sekä menneet että nykyiset ajatukset omasta merkityksestä, asemasta ja valinnoista. Kysymys kumpuaa hämmennyksestä ja epätoivosta, ja siinä peilataan omaa roolia suhteessa yhteiskunnan odotuksiin.

Osattomuus voi koitua kenen tahansa kohdalle. Elämässä voi tapahtua odottamattomia käänteitä, joihin hyvin harva voi varautua ennalta. On hyvä välillä muistuttaa itseään siitä, että olemme kaikki vain muutaman aterian päässä nälästä.

Olemme kaikki vain muutaman aterian päässä nälästä.

Diakoniatyö pyrkii ymmärtämään yhteiskunnan ilmiöitä pintaa syvemmältä. Vastaanotolla kohdataan niitä ihmisiä, jotka joutuvat kohtuuttoman arvostelun ja odotusten uhreiksi. Asiakas voi olla samaan aikaan masentunut, yksinäinen ja velkainen. Siinä on jo paljon kestettävää yhdelle ihmiselle.

Toivottomuudesta toivoon ja arvostavaan kohtaamiseen hädän hetkellä

Tutkijat ovat tuoneet esille, että huono-osaisuutta on mahdollista vähentää yksilöllisen avun kautta. Pelkällä ruoka-avulla ei korjata ongelmia. Kun ihmisen ongelmat ovat kasautuneet, myös hänen haasteensa ovat moninaiset. Aina kyse ei ole pelkästään sosiaalietuuksien riittämättömyydestä (Ohisalo ym. 2005.) Yksilön kohtaamisen kautta saadaan arvokasta tietoa hänen haasteistaan ja päästään auttamaan kohdennetusti ja ongelmien juurisyitä ymmärtäen.

Köyhyys ei ole ainoastaan yksilön ongelma, vaan se on yhteiskunnallinen ilmiö, joka ratkaistaan yhdessä. Resurssien turvaaminen tässä ajassa on erityisen tärkeää, sillä talouden turbulenssit koskettavat nyt yhä useampaa suomalaista. Sosiaalipoliittisesti on tärkeä tukea kaikkea sitä työtä, jolla kannatellaan ihminen hankalien aikojen ylitse. Siitä hyötyy jokainen suomalainen.

Myös diakoniatyö auttaa

Diakoniatoimiston työntekijät ovat sosiaalialan korkeakoulutettuja, jotka voivat palveluneuvoa esimerkiksi te-palveluihin tai sosiaalityön palvelujen piiriin ja auttavat lomakkeiden täytössä silloin, kun asiakkaan omat voimat eivät riitä.

Diakonit pyrkivät oppimaan jatkuvasti lisää huono-osaisuuteen johtavista syistä, minkä takia he ymmärtävät autettavien maailmaa jatkuvasti paremmin. Diakonit pyrkivät osaltaan pitämään tärkeitä huono-osaisuuteen liittyviä kysymyksiä esillä ja vaikuttamaan ajan haasteisiin.

Löydät lähimmän diakoniavastaanoton lähiseurakunnastasi. Keskusteluapu on luottamuksellista ja maksutonta.

Niina Marjanen
YTM, yrittäjä, diakoniatyön opiskelija

Lähteenä: MARIA OHISALO & TUOMO LAIHIALA & JUHO SAARI. (2015) Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa Yhteiskuntapolitiikkalehti 80 (2015):5.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.