Korvaamattomia ihmisiä
Niskapoimun turvotuksesta sen jo pystyi ennustamaan kohdun suojasta: kaikki ei ollut hyvin. Lääkärit suosittelivat keskeytystä, mutta äidin jo herännyt rakkaus suojeli Kerttua niin, että hän sai oikeuden syntyä. Kerttu ei pystynyt ymmärtämään, puhumaan tai aina edes nielaisemaan sylkeään, mutta hän katseli maailmaa suurin, loistavin silmin. Kun äiti joutui viisitoista vuotta myöhemmin jättämään Kertun muiden hoidettavaksi, Kertun silmäkulmasta vieri kyynel. Kerttu on korvaamattoman arvokas.
Yksinhuoltajan keskimmäisenä Joanna ei saanut paljon huomiota. Pikkuveli sairasti korvatulehduksen toisensa perään ja Joanna osasi kuusivuotiaana keittää makaroonia itselleen. Paljon ketsuppia päälle! Kolmetoistavuotiaana hän sai kaveriporukan kaunottarena huomiota vanhemmalta pojalta Riikan kotibileissä. Lisää huomiota hän sai vietettyään yön erään kansanedustajan kanssa kuusi vuotta myöhemmin. Kun huomio uhkasi laantua, hän esitteli Tallinnassa teettämiään avuja Hymy-lehdessä. Hän pystyi katsomaan kameraan, mutta peiliin oli vaikea katsoa. Joanna on korvaamattoman arvokas.
Vanhemmat lähettivät Suleimanin matkaan, kun hän oli seitsemäntoista. Lainaa saatiin äidin sedältä, joka oli onnistunut vuosikymmen aikaisemmin tekemään voittoa yrityksellään. Kun Suleiman pääsisi perille, hän voisi ansaita rahaa toisten matkaan. Kolme vuotta myöhemmin hän heräsi itähelsinkiläisessä vuokrayksiössä hiestä märkänä. Unesta on vaikea päästä ylös: hakkaavia nyrkkejä, aseen piippu pikkusiskon ohimolla. Hän ei uskalla nukkua ilman veistä tyynyn alla. Tänään hän ottaa sen mukaan takin sisätaskuun. Tuttu kaljupäinen porukka näkyy odottavan metroa. Joku sylkee kohti, Suleiman avaa takin taskun. Suleiman on korvaamattoman arvokas.
Olen ihminen. Olen heikko, valitsen väärin ja elämäni tuntuu valuvan hukkaan. En sitä itse tiedä, mutta olen korvaamattoman arvokas ja minua rakastetaan maailman suurimmalla rakkaudella. Kerro se minulle rakastamalla minua!
*Tarinat ovat fiktiivisiä.
- Korvaamattomia ihmisiä - 21.06.2016
- Mielenterveys-IDOLS - 04.03.2016
- Kirje tuntemattomalle ystävälle - 17.12.2015
Armas Merisalmi
1.07 (2 tuntia sitten)
-> daniel.rasanen
Hei,
Pohdittavaa: Mitä hierarkista eroa on tämän päivän evankelisluterilaisella tai roomalaiskatolisella hierarkialla verrattuna tämän päivän papiston ja maallikon suhteen?
Martti Luther
Saksalainen Martti Luther ( 1483 – 1546 ) käynnisti Eurooppaa syvällisesti muuttaneen uudistusten ketjun. Luther oli munkkina katolisessa augustinolaisluostarissa ja etsi ahdistuneena vastauksia elämän ja uskon kysymyksiin. Lutherille kirkastui ajatus; ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armon ansiosta.
Syntyi reformaatio , jonka yksi tärkeimmistä taustavaikuttajista oli maailmankuvan avartuminen. Myöhäiskeskiajalla syntyi kansallisvaltiota korostava ajattelutapa, jonka mukaan valta oli kansan antamaa, ei jumalallista alkuperää.
Kirkon suhde valtioon määriteltiin kahden regimentin eli hallintovallan opissa. Yhteiskunnassa vaikuttaa maallinen esivalta että kirkko, ja molemmilla on omat erityiset tehtävänsä.
Uskonnollisissa yhteisöissä on erilaisia rooleja, joita ohjaavat säännöt ja totutut käytänteet. Roolit muodostavat hierarkian, jossa korkeimpana on uskonnollinen johtaja ja alimpana maallikko. Korkeaa asemaa ilmentävät erilaiset statussymbolit, kuten vaatetus ja arvokkaat esineet.
Toisena esimerkkinä oppikirjan kuvastona esitän Paavi Papa Franciscon ja hänen Katolisen kirkon hierarkiansa. Aikoinaan ihmiset jaettiin kahteen luokkaan, maallikoihin ja papistoon. Maallikot kuuntelivat ja tottelivat ja olivat passiivisen vastaanottavaisia. Maallikot eivät olleet täysivaltaisia ja he olivat papiston johdon alaisia. Papisto sen sijaan oli vihkimyksensä perusteella kirkon luova ja toimiva osa. Hengellinen valta oli keskitetty piispalle. Hänellä oli sekä hengellinen johto, tuomiovalta että rajoittamaton taloudellinen hallintaoikeus kirkkoihin ja kaikkeen niiden omaisuuteen. Piispa asetti papit virkaansa ja häneltä he saivat valtuutensa suorittaa pyhiä toimituksia. Ylimpänä hengellisessä hierarkiassa oli paavi, josta kaikki kirkollinen valta ja valtuudet viime kädessä olivat lähtöisin. Näinhän Roomalaiskatolinen kirkko toimii tänä päivänäkin.
Armas Arkku Merisalmi
Armas Merisalmi
1.07 (2 tuntia sitten)
-> daniel.rasanen
Hei,
Pohdittavaa: Mitä hierarkista eroa on tämän päivän evankelisluterilaisella tai roomalaiskatolisella hierarkialla verrattuna tämän päivän papiston ja maallikon suhteen?
Martti Luther
Saksalainen Martti Luther ( 1483 – 1546 ) käynnisti Eurooppaa syvällisesti muuttaneen uudistusten ketjun. Luther oli munkkina katolisessa augustinolaisluostarissa ja etsi ahdistuneena vastauksia elämän ja uskon kysymyksiin. Lutherille kirkastui ajatus; ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armon ansiosta.
Syntyi reformaatio , jonka yksi tärkeimmistä taustavaikuttajista oli maailmankuvan avartuminen. Myöhäiskeskiajalla syntyi kansallisvaltiota korostava ajattelutapa, jonka mukaan valta oli kansan antamaa, ei jumalallista alkuperää.
Kirkon suhde valtioon määriteltiin kahden regimentin eli hallintovallan opissa. Yhteiskunnassa vaikuttaa maallinen esivalta että kirkko, ja molemmilla on omat erityiset tehtävänsä.
Uskonnollisissa yhteisöissä on erilaisia rooleja, joita ohjaavat säännöt ja totutut käytänteet. Roolit muodostavat hierarkian, jossa korkeimpana on uskonnollinen johtaja ja alimpana maallikko. Korkeaa asemaa ilmentävät erilaiset statussymbolit, kuten vaatetus ja arvokkaat esineet.
Toisena esimerkkinä oppikirjan kuvastona esitän Paavi Papa Franciscon ja hänen Katolisen kirkon hierarkiansa. Aikoinaan ihmiset jaettiin kahteen luokkaan, maallikoihin ja papistoon. Maallikot kuuntelivat ja tottelivat ja olivat passiivisen vastaanottavaisia. Maallikot eivät olleet täysivaltaisia ja he olivat papiston johdon alaisia. Papisto sen sijaan oli vihkimyksensä perusteella kirkon luova ja toimiva osa. Hengellinen valta oli keskitetty piispalle. Hänellä oli sekä hengellinen johto, tuomiovalta että rajoittamaton taloudellinen hallintaoikeus kirkkoihin ja kaikkeen niiden omaisuuteen. Piispa asetti papit virkaansa ja häneltä he saivat valtuutensa suorittaa pyhiä toimituksia. Ylimpänä hengellisessä hierarkiassa oli paavi, josta kaikki kirkollinen valta ja valtuudet viime kädessä olivat lähtöisin. Näinhän Roomalaiskatolinen kirkko toimii tänä päivänäkin.