”Kelaa tota Kelaa!”

Kuva Katri Ikonen

Sähköt uhkaavat mennä poikki, kun laskua ei ole maksettukaan -tätä on tämän vuoden aikana tullut valtavan monta kertaa vastaan toimeentulotuen siirryttyä Kelan hoidettavaksi. Syynä on muutos aiempaan: kaupungin sosiaalitoimistosta kohtuullinen sähkölasku maksettiin suoraan sähköyhtiölle ennen eräpäivää -jos laskun oli toimittanut ajoissa sosiaalitoimistoon. Toimeentulotuen siirryttyä Kelan hoidettavaksi (vuoden 2017 alussa) sähkölaskun on oltava toimeentulotukihakemuksen liitteenä -eikä sitä palauteta asiakkaalle, mutta Kelan käytännön mukaan asiakas maksaa kaikki laskunsa itse.

Muutoksesta olisi toki pitänyt kertoa KISSANKOKOISIN kirjaimin asiakkaille, sen verran toisenlainen on tuo käytäntö kuin aiemmin. Pitää siis muistaa ottaa itsellensä laskun tiedot ylös tai vaikka valokuva laskusta, joka sitten myöhemmin itse maksetaan, kun toimeentulotuki ja raha sähkölaskuun on tullut tilille. Päätöksissä ei myöskään ole tästä ollut aina erikseen mainintaa. Yllätyksiä on siis riittänyt!

Toki toimeentulotuen muutos on ollut Kelallekin aivan hurjan iso työmäärä, ymmärrän sen hyvin. Yhteisten käytäntöjen luominen satojen hyvin erilaisten sosiaalitoimistojen asiakkaille koko valtakunnassa on valtava haaste. Kysymys on kuitenkin maamme pienituloisimmista ihmisistä, joiden ruokakauppaan ja apteekkiin pääsy ja sähköjen saaminen kotiin riippuu päätöksen ajoissa tulemisesta. Siksi toleranssia jonojen muodostumiseen tai vääriin päätöksiin on aika vähän.

Yllätys on ollut monelle myös se, että jos laskelma jää sentinkään verran ”plussalle” eli tulot ovat isommat kuin toimeentulotukilaissa hyväksyttävät menot, niin päätös on olemaan myös sähkön, maksusitoumuksen reseptilääkkeisiin ja julkisen terveydenhoidon osalta kielteinen. Eli aiempaa enemmän ihmiset saattavat olla pulassa sairastuttuaan ja tiedän, että paljon tärkeitä lääkkeitä jää hakematta rahapulan vuoksi. Hakemukseen tulisi siis aina kirjoittaa, että jos se jää vain eurojen verran ”plussalle” niin anotaan reseptilääkkeitä harkinnanvaraisena sosiaalitoimistosta.

Hakemukseen kannattaa lisätä myös mahdollinen toive harkinnanvaraisesta tuesta, koska tuolloin hakemuksen pitäisi kulkea Kelan kautta oman kunnan sosiaalitoimistoon -joka siis toki on vielä olemassa, mutta hyvin paljon pienempänä ja muuttuneena.

Aiemmin sosiaalitoimistoon saattoi myös kirjoittaa periaatteessa vapaamuotoisen hakemuksen, vaikka liitteitä ja faktaa sinnekin toki tarvittiin. Kelassa toimitaan lomakkeilla tai monen elämää helpottaneessa sähköisessä asioinnissa. Mutta on Kelassa myös mahdollisuus varata soittoaika: silloin virkailija soittaa sinulle ja saat tehdä hakemuksesi puhelimessa toimistoon menemisen tai sähköisen hakemuksen tekemisen sijaan. Soittoajan voi varata internetissä. Sen varaamiseen tarvitaan vain puhelinnumero ja suomalainen henkilöturvatunnus. Tuolloin Kelan virkailija soittaa sinulle varattuna aikana, eikä sinulle tule tästä soitosta mitään kuluja.

Toki moni, joka apua byrokratiaan tarvitsisi saattaa tarvita sitä myös internetissä asioimiseen, mutta tämä on se kohta, jossa voi turvautua myös jonkun omaisen tai luottoihmisen apuun. Asianhan voi hoitaa niin, että se, kenelle aikaa varataan hoitaa itse sen sosiaaliturvatunnuksen näppäilyn, jotta ei tule vaaraa väärinkäytöksiin. Hakemusten teko avustettuna puhelimessa on hieno palvelu, josta harmillisen harva tietää -byrokratian kohtaaminen pelottaa monia. Itsekin muistan ihmetelleeni jotain Kelan lomaketta täyttäessäni, että mitä ihmettä tähän tulisi kirjoittaa -ja minun pitäisi olla sosiaalialan ammattilainen!

Kelan sähköinen asiointipalvelu on hieno juttu, mutta kohtaan todella paljon heitä, jotka eivät sitä osaisi käyttää, vaikka verkkopankkitunnuksetkin sattuisivat olemaan. Mutta tiesitkö sitä, että verkkopankkitunnuksiakaan et välttämättä saa itsellesi ilman luottotietoja ja säännöllisiä tuloja? Uskomattoman moni ihminen nyky-Suomessakin on ilman säännöllisiä tuloja. Jos työttömyys-, tai sairauspäiväraha syystä tai toisesta loppuu ja loppuvat voimavaratkin niin sitä saattaa tipahtaa täysin tulottomaksi. Siinähän toki sitten menee kotikin aika pian.

Tulevaisuudessa tämä ”yhdellä luukulla asiointi” (tai edes vähän vähemmillä luukuilla asiointi) helpottaa toimeentulotukiasiakkaiden elämää, mutta aivan kivuttomasti tämä muutos ei ole kuitenkaan käynyt -kyllä monen elämä on ollut aika sekaisin ja siitä ”Kelan kanssa väännöstä” olen kuullut aika monelta ihmiseltä tämän vuoden aikana.

Asuntohakemuksen on monella oltava vetämässä halvempaan ja pienempään asuntoon, jotta Helsingin korkeat vuokrat huomioitaisiin toimeentulotuessa täysimääräisinä -ja siltikin on pieni kauhun tykitys takaraivossa, että milloin tulee se kuukausi, kun vuokran maksun jälkeen elämiseen jääkin enää 300€ kuukaudessa. Ajatushan on hieno: ei ole järkeä asua liian suuressa asunnossa, mutta kun lasten muutettua kotoa niitä pienempiä asuntoja ei juuri ole asuntomarkkinoilla vapaana. Käsittääkseni helsinkiläisistä jo yli puolet asuvat yksin, mutta asuntokanta ei todellakaan mukaile tätä todellisuutta. Ja yksiöstä voi joutua Kurkimäessäkin maksamaan yli 700€ vuokraa -eikä se todellakaan ole kohtuullinen asumismeno, mutta kun ei niitä pieniä asuntoja vaan täällä ole! Eikä muuten niitä kohtuuhintaisia vuokriakaan, jos ei satu käymään mahtituuri, että saa asunnon kaupungilta.

Me diakoniatyöntekijät koitamme olla osaltamme kannustamassa ihmisiä hoitamaan asiansa kuntoon, olemaan pitkämielisiä Kelankin suhteen ja kestämään tätä epävarmuutta päätösten viipyessä sekä toimintatapojen muuttuessa. Hädän tullen olemme voineet auttaa myös jakamalla EU elintarvikeapuruokaa tai apua ruokakauppaan tiukimmassa tilanteessa. Kotimaanavun kautta on perustettu myös keräyksiä yllättäviin elämäntilanteisiin, joihin ei apua muualta ole saatu. Keräyksessä ihmiset voivat auttaa apua tarvitsevaa suoraan taloudellisesti, apu toimitetaan perille diakoniatyöntekijän kautta. Ja joskus on sitten taivasteltukin, että kelaa tuota Kelaa!

Siunattua, suloista kesää sinulle sisukas lukija, joka tänne asti jaksoit <3.