Pala yhteistä matkaa

Puhelimeeni kilahtaa viesti. Lähettäjä on nuori ihminen, jolla on tilapäinen ruoka-avun tarve. Usein tilannetta kartoittaessa löytyy lisää huolenaiheita. Lähdemme yhdessä etsimään mahdollisia tukiverkostoja ja hyödynnämme saatavilla olevia palveluja. Kuljemme palan yhteistä matkaa, joskus muutaman askeleen, toisinaan pidemmän vaelluksen.

Tie aution maiseman läpi, tiellä kaksi ihmistä
Kuva: Unsplash.com / Rod Long

Seurakunnan auttamistyö, diakonia, on pitkälti matkakumppanuutta. Kohtaamisissa unohtuu termi asiakas. Keskustelu soljuu ihmiseltä ihmiselle. Oleellista on rakentaa ilmapiiriä, joka on luottamuksellinen ja avoin, enemmän kuunteleva kuin neuvoja antava. Diakoniatyöntekijä toimii peilinä ihmisen omille kysymyksille ja pohdinnoille. Hyväksyvä ja arvostava kohtaaminen voi toimia alustana, jossa ihminen löytää voimavaransa uudelleen ja rohkaistuu toimimaan asiansa eteen.

Jokainen kohtaaminen on työntekijälle mahdollisuus uudistaa sisäistä havainnointiaan. Elämä virtaa vahvasti hyvin moninaisissa uomissa. Kohtaamani ihminen on oman elämänsä toimija ja asiantuntija. Motivaatio on muutoksen kantava voima, ja toisinaan on siedettävä turhautumista, kun ihminen kokee tarjotun avun itselleen vääränlaisena tai turhana. Tätä kokemusta täytyy kuunnella ja kysyä itseltään, onko muutos aina mahdollinen, tai edes tavoiteltava.

Yhteisessä työskentelyssä tärkeää on tasavertaisuus. Kumpikaan ei katso toista ylä- tai alaviistosta. Elämän hauraus voi koskettaa ketä tahansa, milloin tahansa. Tasavertaisuus on myös jotakin sellaista, joka ylittää sosioekonomiset, kulttuuriset, uskonnolliset ja sukupuolisidonnaiset rajat. Sukupuolen moninaisuus ja sen ilmaiseminen ovat osa ihmisen syvintä olemusta. Seksuaalisen suuntautumisen tuomitseminen onkin erityisen vahingollista.

Tämän päivän maailmassa on tärkeää olla luomassa sellaista kohtaamista, joka hälventää vierauden pelkoa ihmisten välillä. Tarvitaan myötätuntoista ja rohkeaa lähestymistä. Kun lähimmäisen kasvot tulevat lähelle, se haastaa asettamaan omat arvot ja asenteet puntariin. Joskus se kutsuu kulkemaan toisen ihmisen rinnalla palan yhteistä matkaa, elämän kaikissa väreissä.

Niina Karhu, diakonissa
Malmin seurakunta

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Kotiäitien kielikahvilassa unohtaa maailman hulluuden

    Jaa myös muille: Lisää Terveisiä kotiäitien kielikahvilasta! Se on paikka, jossa olen saanut kokonaan unohtaa maailman hulluuden ja tuntea luottamusta tulevaan. Tänä syksynä minusta on nimittäin usein tuntunut, että maailma on tullut hulluksi. Mutta ei siitä sen enempää, kyllä te tiedätte, mitä tarkoitan. Eikä minua niistä jutuista huvita puhua, vaan kertoa jostain ihan muusta. Syyskuusta…

  • Ihmiselon kivut&koukerot -ja se arvokas toivo ja välittäminen!

    Jaa myös muille: Lisää 31.8.2018 vietettiin ensimmäistä D-day:tä eli diakonian viran päivää. Tuli mietiskeltyä sitä, millaisia kohtaamisia tähän omalle työuralle on sattunut niin Espoossa, Suomusjärvellä, Kirkkonummella kuin Helsingissä. En kerro kenestäkään tietystä ihmisestä vaan asioista, joita olen kohdannut diakoniatyöntekijänä –niiden asioiden takana ovat ihmiset kohtaloineen. On ihmisiä, joiden rinnalla olen kulkenut vuosia. On heitä, joita…

  • Unohdetut yhteiskunnan reunalla

    Jaa myös muille: Lisää Yhteiskuntamme kulkee eteenpäin nopeaan tahtiin. Teknologia kehittyy, palvelut digitalisoituvat ja yhä useampi meistä saa äänensä kuuluviin sosiaalisessa mediassa tai poliittisessa keskustelussa. Samaan aikaan toiset jäävät yhä kauemmas tästä yhteisestä kehityksestä. Yhä useammat jäävät sivuun, katveeseen ja jopa näkymättömiin. Diakoniatyössä kohtaamme päivittäin ihmisiä, jotka kokevat jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Taloudellinen ahdinko, yksinäisyys, mielenterveysongelmat…

  • Tyytyväisemmän työolotilan jäljille, mutta miten?

    Jaa myös muille: Lisää Mihin minusta on? Miten etenen työelämässä? Mitä minun pitää tehdä, että pärjään? Olenko riittävän hyvä? Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni? Sparraus ja mentorointi ovat termeinä uusia. Mentoroinnilla tarkoitetaan yleensä niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymistä ja kokemusten hyödyntämistä, jossa esimerkiksi pitempään alalla toiminut konkari auttaa jalostamaan ja uudistamaan liiketoimintaa. Sparrausta taas voisi…

  • Voisinko auttaa?

    Jaa myös muille: Lisää Joulu herättää monessa ihmisessä halun auttaa. Ehkäpä tarinat esimerkiksi yksinäisistä vanhuksista tai pienituloisista lapsiperheistä herättävät ihmiset huomaamaan, ettei joulu olekaan kaikille ihmisille pelkästään ilon juhla. Joillekin joulu voi itse asiassa olla todella ahdistavaa aikaa. Aikaa, jolloin erityisesti tarvitaan ihmisiä, jotka huomaavat lähimmäisensä ja haluavat tehdä jotain heidän hyväkseen. Tässä seuraavassa on…

  • Edunvalvonnassa olemisen sietämätön keveys

    Jaa myös muille: Lisää Edunvalvonnassa olemisen sietämätön keveys ”Tiiätkö miltä tuntuu, ku tilillä on rahaa, mutta ei voi ostaa joululahjaa läheisille?” Sydäntä riipaiseva kommentti ihmiseltä, jonka kanssa juttelin hänen omassa kodissaan. Edunvalvonta on hänen elämäänsä, eikä hän kiellä, etteikö sitä peliriippuvuuden vuoksi tarvitsisi. Silti ainainen vääntäminen käyttörahasta on väsyttänyt hänet sairauksien lisäksi. ”Arvaa onko nöyryyttävää…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.