diakonian ydin

Mikä on diakonian ydin?

Diakonian vapaaehtoistyöntekijänä olen saanut etuoikeuden etsiä diakonian ydintä. Aluksi asia vaikuttaa yksiselitteiseltä. Diakonia on kirkon työtä, jossa palvellaan kristilliseen rakkauteen perustuen niitä ihmisiä, joilla on suuri hätä ja jotka eivät ole muulla tavoin saaneet tarvitsemaansa huolenpitoa. Nämä ihmiset ovat köyhiä, sairaita, nälkäisiä, yksinäisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, vammautuneita ja vanhoja. He saattavat olla esimerkiksi asunnottomia, väkivaltaa kokeneita, päihteiden käyttäjiä tai ylivelkaantuneita.

Diakoniatyötä pidetään myös kirkollisena sosiaali- ja terveystyönä. Diakoniassa kirkon ydinsanomaa viedään eteenpäin käytännöllisen toiminnan ja tekojen avulla, mutta se poikkeaa perustansa vuoksi sosiaali- ja terveystoimesta. Lähimmäisenrakkauteen perustuva ihmisten auttaminen tunnetaan karitatiivisessa hoitotyössä, mutta tuskin sen laajemmin sosiaali- ja terveystoimessa. Tästä yhdestä tuntemastani yhtymäkohdasta huolimatta oletan, että diakonia on ytimeltään omaleimaista ihmisten palvelemista. Se on asiaa, jolle soisi enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta ja tutkimuksella tuotettua tietoperustaa.

diakonian ydin
Soppakirkko toi säpinää soppatykille. Isännän apulaisena häärii vapaaehtoistyöntekijä Ulla Partanen (Kuva: Irma Kiikkala)

Diakoniassa ihmisiä palvellaan esimerkiksi jakamalla heille lahjoitusleipää viikoittain, puuroa kerran kuukaudessa, ehkä myös soppaa silloin tällöin. Mahdollisesti joku saa ostoluvan kauppaan tai apua velan hoitoon. Apu se on pienikin apu, mutta kyseinen palvelu ei sellaisenaan riitä pulassa olevan avuksi. Diakonian piilotettu ydintehtävä taitaakin olla naamioituna konkreettisiin tekoihin ja tapahtumiin. Tarkoitus onkin välittää pyyteetöntä rakkautta? Mikä tahansa puurolautasellinen ei viestitä mitään, mutta jos sen tarjoamiseen liitetään aito ja kunnioittava ihmisen kohtaaminen, se viestii, että olet arvokas ihminen ja ehdottomasti yhdenvertainen muiden kanssa.

 

Kun palvellaan, pitäisi tavoitteena olla jotakin, mikä tapahtuu kunnioittavan kohtaamisen ja pyyteettömän rakkauden herättämänä. Luulen, että diakonia on turhaa puuhastelua, ellei rakastavalla ja kunnioittavalla kohtaamisella tavoitella toisessa ihmisessä heräävää prosessia. Tarkoitan sillä kehittymistä, jonka myötä ihminen löytää ihmisarvonsa ja kätkössä olevan voimansa sekä tien uuteen vaiheeseen. Miksi sitten on tärkeää, että ihminen löytää oman ihmisarvonsa ja saa käyttöönsä omat voimavaransa? No, tietenkin siksi, että hän kykenee hoitamaan ihmisen virkaansa omassa elämässään ja tartuttaa rakastavaa lähestymistapaa eteenpäin.

Parhaimmillaan diakonia voisi olla se toimialue, jonka ydintehtävänä on uudistaa ihmisten maailmaa lähimmäisenrakkaudella. Rakkaus on se voimavara, joka edistää ihmisten voimaantumista. Tälle toiminnalle olisi maailmassa juuri nyt runsaasti tarvetta.

 

Irma Kiikkala

Diakoniatyön vapaaehtoinen, Malmin seurakunta

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Taistelua turvapaikasta ja oikeudesta elää

    Jaa myös muille: 140 Jakoa Lisää Näen Facebookissa videon, joka on kuvattu Metsälän vastaanottokeskuksessa. Siinä itsemurhan tehnyttä nuorta miestä kuljetetaan pois paareilla. Alla on monia kommentteja, joista välittyy epätoivoa, väsymystä, ihmetystä ja pelkoa. Monet pyytävät apua itselleen. Laitan kommentin, jossa kerron, että olen käytettävissä, jos haluat keskustella. Seuraavana päivänä eräs irakilainen, joka on sisällä Metsälässä,…

  • Jos et tunne, älä tuomitse

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Jokainen on oman elämänsä sankari. Uskomalla itseensä pääsee eteenpäin, pystyy mihin vain. Köyhät ovat heikkoja eivätkä ole uskoneet unelmiinsa, eivät ole jaksaneet yrittää. Onneksi minä en kuulu heihin. Minä olen tehnyt jatkuvasti töitä menestykseni eteen. Olen onnistuja, koska haluan olla onnistuja. Ensimmäinen kappale sisältää vaarallisia ajatuksia. Ajatuksia siitä, että jokainen, jolla…

  • Sehän on itsestään selvää

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää On itsestään selvää, että voin ostaa kahvin ja pullan tai käydä lounaalla kohtuuhintaisessa ruokapaikassa. Voin valita kalliimman tai halvemman ruuan välillä – usein arkisin otan sen halvemman ja viikonloppuisin herkuttelen vähän paremmilla raaka-aineilla. Uutta takkia varten saatan säästää, että voisin ostaa kalliimman kevättakin, joka toivottavasti kestää sekä aikaa että…

  • ”Työntekijä katsoi minua silmiin”

    Jaa myös muille: 111 Jakoa Lisää ”Hei, tervetuloa, kappeliin pääsette tuosta ovesta.” ”Hei, tervetuloa, kappelin sisäänkäynti on tuossa..” Näitä lauseita toistamme satoja kertoja päivässä. Sanoja tärkeämpää on silmiin katsominen, hymy, ystävällisyys. Haluamme katseella osoittaa, että sinä olet tervetullut. Minä olen tässä sinua varten, jos tarvitset. Nähdyksi ja kohdatuksi tuleminen ovat perustarpeitamme. Vastasyntynyt pieni lapsi etsii…

  • Kelpoisuusvaatimuksena empatia

    Jaa myös muille: 163 Jakoa Lisää Diakonia – tunteiden lastauslaituri Me diakoniatyöntekijät emme ota vastaan vain kohtaamiemme ihmisten tiliotteita ja kuvauksia omista tilanteistaan. Meidän tehtävämme on myös ottaa vastaan jokainen tunne, joka ihmisellä on kulloinkin kannettavanaan. Huoli, kun rahat eivät meinaa riittää. Kiukku, kun asiat eivät etene. Suru, kun itselle tärkeä ihminen on poissa.  …

  • Mustarastaan laulua ja apua

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää Työpaikkani pihalla on vieraillut mustarastaita koko kevättalven. Olemme saaneet kuulla niiden kaunista laulua ja seurata niiden elämää läheltä. Ankarien pakkaskelien vuoksi aloimme ruokkia mustarastaita, jotta ne voisivat hyvin ja pysyisivät hengissä. Ne lentävät ison ikkunamme taakse ja tuijottavat meitä kiinteästi, mikäli ruoka ei saavu ajallaan. Jos ruokaa on niiden…

5 kommenttia

  1. Erittäin osuva ja ytimeen suuntaava Irma Kiikkalan näkemys diakonisesta kohtaamisesta. kiitos. Yst. T.Laine

  2. Kiitos tästä! Arvostin todella paljon käsitettä ”ihmisen virka”. Näin lausuttuna jokainen on arvokas, oli työpaikkaa tai ei. Jokaisella tosiaan on täällä oma virka. Kirjoitan sen muistiin, jotta löydän sen, kun taas jään miettimään, miten määritellä ihmisen arvo, kun ei voi ylpeillä perinteisen työpaikan pohjalta löytyvällä itsetunnolla. -V

  3. Erinomaisesti kuvattu diakonian tehtäviä. Hienoa, että teillä on oma blogi! Lähimmäisen rakastaminen konkreettisin teoin luo toivoa ja nostaa ihmisen suosta kuivalle maalle ja kävelemään itse omilla jaloillaan. Toivon mukaan apua tarvitseva löytää itselleen rinnalla kulkijoita jakamaan matkaansa!
    Terv. Tarja Huttunen, diakonissa Espoosta

  4. Todella hyvä asiallinen kirjoitus. Kirjoittajan tuntien olisin suonut hänen laittavan loistavaa omakohtaista hehkua kirjoitukseen.

  5. Onpas todellakin hyvin kuvattu ydintä, kiitos Irma! Ja tuo täsmälleen sama soppatykki on tullut varsin tutuksi tässä jo kymmenen vuoden ajalta oman työni merkeissä. Tästä(kin) kirjoituksesta inspiroituneena julkaisen kohta oman kirjoitukseni samaa ydintä tarkastellen ;->

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.