diakonian ydin

Mikä on diakonian ydin?

Diakonian vapaaehtoistyöntekijänä olen saanut etuoikeuden etsiä diakonian ydintä. Aluksi asia vaikuttaa yksiselitteiseltä. Diakonia on kirkon työtä, jossa palvellaan kristilliseen rakkauteen perustuen niitä ihmisiä, joilla on suuri hätä ja jotka eivät ole muulla tavoin saaneet tarvitsemaansa huolenpitoa. Nämä ihmiset ovat köyhiä, sairaita, nälkäisiä, yksinäisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, vammautuneita ja vanhoja. He saattavat olla esimerkiksi asunnottomia, väkivaltaa kokeneita, päihteiden käyttäjiä tai ylivelkaantuneita.

Diakoniatyötä pidetään myös kirkollisena sosiaali- ja terveystyönä. Diakoniassa kirkon ydinsanomaa viedään eteenpäin käytännöllisen toiminnan ja tekojen avulla, mutta se poikkeaa perustansa vuoksi sosiaali- ja terveystoimesta. Lähimmäisenrakkauteen perustuva ihmisten auttaminen tunnetaan karitatiivisessa hoitotyössä, mutta tuskin sen laajemmin sosiaali- ja terveystoimessa. Tästä yhdestä tuntemastani yhtymäkohdasta huolimatta oletan, että diakonia on ytimeltään omaleimaista ihmisten palvelemista. Se on asiaa, jolle soisi enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta ja tutkimuksella tuotettua tietoperustaa.

diakonian ydin
Soppakirkko toi säpinää soppatykille. Isännän apulaisena häärii vapaaehtoistyöntekijä Ulla Partanen (Kuva: Irma Kiikkala)

Diakoniassa ihmisiä palvellaan esimerkiksi jakamalla heille lahjoitusleipää viikoittain, puuroa kerran kuukaudessa, ehkä myös soppaa silloin tällöin. Mahdollisesti joku saa ostoluvan kauppaan tai apua velan hoitoon. Apu se on pienikin apu, mutta kyseinen palvelu ei sellaisenaan riitä pulassa olevan avuksi. Diakonian piilotettu ydintehtävä taitaakin olla naamioituna konkreettisiin tekoihin ja tapahtumiin. Tarkoitus onkin välittää pyyteetöntä rakkautta? Mikä tahansa puurolautasellinen ei viestitä mitään, mutta jos sen tarjoamiseen liitetään aito ja kunnioittava ihmisen kohtaaminen, se viestii, että olet arvokas ihminen ja ehdottomasti yhdenvertainen muiden kanssa.

 

Kun palvellaan, pitäisi tavoitteena olla jotakin, mikä tapahtuu kunnioittavan kohtaamisen ja pyyteettömän rakkauden herättämänä. Luulen, että diakonia on turhaa puuhastelua, ellei rakastavalla ja kunnioittavalla kohtaamisella tavoitella toisessa ihmisessä heräävää prosessia. Tarkoitan sillä kehittymistä, jonka myötä ihminen löytää ihmisarvonsa ja kätkössä olevan voimansa sekä tien uuteen vaiheeseen. Miksi sitten on tärkeää, että ihminen löytää oman ihmisarvonsa ja saa käyttöönsä omat voimavaransa? No, tietenkin siksi, että hän kykenee hoitamaan ihmisen virkaansa omassa elämässään ja tartuttaa rakastavaa lähestymistapaa eteenpäin.

Parhaimmillaan diakonia voisi olla se toimialue, jonka ydintehtävänä on uudistaa ihmisten maailmaa lähimmäisenrakkaudella. Rakkaus on se voimavara, joka edistää ihmisten voimaantumista. Tälle toiminnalle olisi maailmassa juuri nyt runsaasti tarvetta.

 

Irma Kiikkala

Diakoniatyön vapaaehtoinen, Malmin seurakunta

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Rukouspyyntöä ei tule siirtää tuonnemmaksi

    Jaa myös muille: 218 Jakoa Lisää Miksi sisälläni liikahtaa jotain erikoista silloin, kun kuulen kysymyksen: ”Voit sä rukoilla?” Koen tärkeänä tekstin työpuhelimessa, kun siinä lukee: Voit sä rukoilla? Miksi se menee työlistani kärkeen? Meitä diakoneja opetetaan suhtautumaan ihmisten hätään rauhallisesti niin, että ihminen taakkoineen voisi hetken olla ja levähtää luonamme. Monia asioita laitetaankin eteenpäin, sillä…

  • Näkökulmia kristilliseen vertaistukeen

    Jaa myös muille: 9 Jakoa Lisää Virpi on entinen päihderiippuvainen ja eräs Vuosaaren seurakunnan vapaaehtoinen. Hän kertoo seuraavassa kristillisen vertaistukiryhmän toiminnasta Vuosaaressa. ”Vaikka päihdetyön määrärahoja on vuosi vuodelta leikattu mm. hoitopaikkoja lakkauttamalla, toimii onneksi erilaisia vertaistukiryhmiä, kuten AA, NA ja AAL. Vapaaehtoisvoimin pyörivät ryhmät ovat pitkälti omavaraisia ja mihinkään organisaatioon sitoutumattomia. Ainoa ehto jäsenyyteen on…

  • Jumalan käytössä

    Jaa myös muille: 60 Jakoa Lisää Eräässä keskustelussa tällä viikolla tuli puhetta Raamatun henkilöiden persoonallisuudesta ja muistin tämän listan. En tiedä, kuka sen on kirjoittanut ja milloin, mutta minua se ainakin lohduttaa. Ja hymyilyttää. Löysin sen kaappien kätköistä, toivon että siitä on iloa myös sinulle! Nooa oli juoppo. Abraham oli vanha. Iisak oli haaveilija. Jaakob…

  • Ethän unohda unelmoida?

    Jaa myös muille: 285 Jakoa Lisää Itä-Helsingissä on unelmoitu tänä keväänä oikein urakalla. Kyseessä on diakoniatyön alulle panema Toivonpäivä, jota unelmoinnilla pohjustetaan. Ikäihmisiä on haastettu uneksimaan niin seurakuntien tapahtumissa kuin kaupungin monipuolisten palvelukeskusten ryhmissä. Unelmointi on valittu teemaksi, koska se luo katsetta eteenpäin. Päämäärien tavoittelu kannattelee tutkitusti vaikeissakin elämäntilanteissa. Vanhana ei tarvitse tyytyä muistelemaan menneitä…

  • Kääntyykö Suomen suunta vielä ylöspäin?

    Jaa myös muille: Lisää Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyön toimipisteissä teetettiin asiakkailla osallisuus- ja asiakaspalaute kysely sekä vuonna 2024 että keväällä 2025. Oma työyksikköni eli Hermannin Diakoniatalon Varustamo oli osa näitä kyselyitä muiden ohessa. Hermanni palvelee erityisesti asunnottomia ja SPR:n Mosaiikki -toimipisteen kautta myös paperittomia henkilöitä. Vierailijoina käy silti kaikenlaisia ihmisiä sekä Helsingistä että naapurikunnista. Hermannin vastaajakunnassa…

  • Merkonomi, ekonomi tai reipas poika saa paikan…

    Jaa myös muille: Lisää Olen aina tehnyt töitä. Heti, kun valmistuin ammattiini, menin töihin. Etenin työpaikallani. Luin lisää, kehitin itseäni. Välillä tein kahta työtä. Opiskelin ja tein työtä. Kaikki ihmissuhteeni liittyvät työhöni, pitihän sitä luoda suhteita. Uhrasin vapaa-aikani työlleni ja sen tuomiin kekkereihin. Nehän edistivät uraani. Uhrasin perheeni, lasteni syntymäpäivät, koulujuhlat, rippijuhlat jne. koska olin…

5 kommenttia

  1. Erittäin osuva ja ytimeen suuntaava Irma Kiikkalan näkemys diakonisesta kohtaamisesta. kiitos. Yst. T.Laine

  2. Kiitos tästä! Arvostin todella paljon käsitettä ”ihmisen virka”. Näin lausuttuna jokainen on arvokas, oli työpaikkaa tai ei. Jokaisella tosiaan on täällä oma virka. Kirjoitan sen muistiin, jotta löydän sen, kun taas jään miettimään, miten määritellä ihmisen arvo, kun ei voi ylpeillä perinteisen työpaikan pohjalta löytyvällä itsetunnolla. -V

  3. Erinomaisesti kuvattu diakonian tehtäviä. Hienoa, että teillä on oma blogi! Lähimmäisen rakastaminen konkreettisin teoin luo toivoa ja nostaa ihmisen suosta kuivalle maalle ja kävelemään itse omilla jaloillaan. Toivon mukaan apua tarvitseva löytää itselleen rinnalla kulkijoita jakamaan matkaansa!
    Terv. Tarja Huttunen, diakonissa Espoosta

  4. Todella hyvä asiallinen kirjoitus. Kirjoittajan tuntien olisin suonut hänen laittavan loistavaa omakohtaista hehkua kirjoitukseen.

  5. Onpas todellakin hyvin kuvattu ydintä, kiitos Irma! Ja tuo täsmälleen sama soppatykki on tullut varsin tutuksi tässä jo kymmenen vuoden ajalta oman työni merkeissä. Tästä(kin) kirjoituksesta inspiroituneena julkaisen kohta oman kirjoitukseni samaa ydintä tarkastellen ;->

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.