Kevättä rinnassa vai kausimasennusta mielessä?

Kevään koittaessa luulisi, että ihmisen mieli ilahtuu valon lisääntymisestä, mutta näin ei kaikkien kohdalla ole. Osalle kevät aiheuttaa suoranaista masennusta. Niin kutsutusta vuodenaikamasennuksesta kärsii arviolta 5-10 prosenttia suomalaisista. Naiset kärsivät kausimasennuksesta miehiä yleisemmin ja alttius masennukseen näyttäisi lisääntyvän iän myötä. Taipumus kausimasennukseen voi olla myös perinnöllistä. Hetkittäisen kausimasennuksen aikana arkielämän pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua lähes ylitsepääsemättömiltä.

On sanottu, että suomalaisille yhteistä on kylmä ja pitkä talvi. Murtuuko osalta meistä jokin yhtenäisyyden tunne, kun kaikkia samalla tavalla kohteleva viima, kylmyys ja pimeys väistyy? Ajattelemmeko, että iloiset ihmiset osaavat nauttia keväästä ja kesästä minua enemmän? Ajattelenko, että kevään myötä minunkin pitäisi olla iloisempi, vaikka siihen ei olisi mitään erityistä syytä?

Reagoimme jokainen eri tavalla vuodenaikojen muutokseen. Kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä huomaa monien heräävän ikään kuin henkiin. Monet uskaltautuvat ulos ja ulkoilemaan, kun ei ole enää liukasta tai liian kylmää. Aikoinaan ajaessani raitiovaunua, muistan muutaman kokeneemman kuljettajan maininneen, että kevät tuo ihmiset ulos koloistaan kaupunkia kiertäville ratikka-ajeluille. Tottakai ihmiset viettävät aikaa ratikoissa myös talvella muun muassa pakkasta paossa, mutta nimenomaan keväällä matkustajamäärät lisääntyvät.

Mikäli joko vuodenaikaan liittyvä tai siitä riippumaton masennus painaa mieltäsi, voit asian tiimoilta ottaa yhteyttä esimerkiksi oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään. Asiassa auttavia tahoja löytyy monia! Ennen kaikkea ole vapaa tuntemaan omia tuntemuksiasi, olivatpa ne sitten keskivertoa iloisempia tai surullisempia, liittyivätpä ne valoon tai pimeään, kevääseen tai talveen. Kevät ja kesä tulee ja ne kohtelevat meistä jokaista samalla tavalla.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Arjen auttajat

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää Ihmiset, jotka toimivat toisille pelastusrenkaina Lähestyn blogitekstissä toisen ihmisen auttamista faktan ja fiktion keinoin. Nostan esille mielikuvituksellisen Mina Settembren ja todellisen Miina Sillanpään. Napolilainen sosiaalityöntekijä Mina ja suomalainen poliitikko Miina – naisten nimet tarkoittavat edellä kulkijaa, tien raivaajaa- onko nimi enne? Blogitekstini sijoittuvat ”Voit sä jeesaa?” blogeihin ja jos…

  • Saanko auttaa?

    Jaa myös muille: 171 Jakoa Lisää Pelastusarmeijan upseeri seisoo perinteisen joulupadan vieressä. Padan kolmijalan kupeeseen on kertynyt iso kasa muovikasseja lahjoitettuine vaatteineen. Nainen istuu kadunkulmassa kädessään likainen pahvimuki, jonka pohjalla on muutama kolikko. Vieressä on puutteellisella suomella kirjoitettu avunpyyntö. ”Anna joulun tärkein lahja”, sanotaan Kirkon Ulkomaanavun kampanjassa. Kehitysmaan lapselle äidin ammatti voi olla elämän pelastus….

  • Pöytävaraus yhdelle – Tuskien taival kohti juhlapyhiä

    Jaa myös muille: 192 Jakoa Lisää Yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika SPR:n yksinäisyysbarometrin mukaan joka neljäs kokee yksinäisyyttä muutaman kerran kuukaudessa tai vielä useammin. Tässä barometrissä korostettiin yksin olemisen ja yksinäisyyden välistä eroa. Jokainen kaipaa joskus omaa rauhaa ja erillisyyttä muista ihmisistä. Vastentahtoinen yksinäisyys taas vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti mm. siten, että riski sairastua psyykkisiin…

  • Yhdessä yhteiseksi parhaaksi

    Jaa myös muille: 81 Jakoa Lisää Viime syksy oli minulle ainutlaatuinen, sillä sen aikana yksi suurimmista unelmistani kävi toteen. Sunnuntaina 13.12.2015 minut ja 6 muuta diakoniatyöntekijää vihittiin diakonian virkaan ja 7 teologian maisteria vihittiin pappisvirkaan. Ennen vihkimystä osallistuimme yhdessä useita koulutuspäiviä kestäneeseen ordinaatiokoulutukseen, jonka aikana pohdimme omaa kutsumusta, kirkon uskoa, tunnustusta ja tulevaisuutta. Koulutuksessa käsiteltävät aiheet olivat vähintäänkin…

  • Onko ihmisen arvo kiinni kyvystä tehdä työtä?

    Jaa myös muille: 33 Jakoa Lisää Työnteko on suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettua: ”Ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä”. Aivan kuin ihminen olisi kokonainen vasta silloin, kun hän on kykenevä työhön ja elättämään itse itsensä. Miten alentavaan asemaan tämä saattaa kaikki sairastavat, vammaiset, masentuneet tai pitkään ilman työtä olleet ihmiset. Kenen tahansa kohdalle voi osua…

  • Lapsestani saattaa tulla huumeidenkäyttäjä, miten olen varautunut?

    Jaa myös muille: 252 Jakoa Lisää En olisi koskaan uskonut ajattelevani, että lapsestani voisi tulla huumeidenkäyttäjä. Nyt olen kuitenkin varautunut eri tavoin siihen, että näin voi käydä. Miksi? Koska teen työkseni diakoniatyötä. Diakoniatyössä kohdataan ihmisiä, jotka eivät saa apua muualta. Ihmisiä, jotka ovat hakeneet apua esimerkiksi Kelasta ja sosiaalitoimesta, mutta edelleen hätä on suuri. Hätä,…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.