Ruokaa pakataan muovikasseihin monen ihmisen voimin

Diakonian harppaus

Paljon on tänä keväänä puhuttu kirkon digiloikasta, kun toimintaa ja kohtaamisia on siirretty verkkoon. Iso harppaus ja supernopea venyminen uudenlaiseen toimintaan on tapahtunut myös helsinkiläisten auttamisessa.

Viestijänä olen seurannut ihaillen, kuinka ripeästi ja joustavasti Helsingin seurakuntien työntekijät panivat tuulemaan uudessa tilanteessa. Ja ottaen huomioon, että nk. perustyö on jatkunut kaiken ohessa, entistäkin suuremmilla asiakasmäärillä.

Kun koronarajoitukset tulivat voimaan maaliskuun puolivälissä, seurakuntien yhteisöruokailut ja Myllypuron elintarvikejakelu oli suljettava saman tien. Heti oli selvää, että helsinkiläisille on pystyttävä tarjoamaan ruoka-apua myös poikkeusoloissa, terveys ja turvallisuus huomioon ottaen.

Joskus jähmeäksikin moitittu kirkon toiminta näytti kyntensä ja järjesti avun yhdessä viikonlopussa valmiiksi pakattujen nk. akuuttikassien jakeluksi, yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Sitäkin hienompi saavutus, kun ottaa huomioon, että normaalistikin 800 – 2 000 ihmistä per päivä hakee ruoka-apua pelkästään seurakuntien paikoista ja että pääkaupungin ruoka-avussa on mukana kaikkiaan kymmeniä toimijoita. Akuuttikasseja jakamalla apua voidaan antaa mahdollisimman hygieenisesti ja rivakasti.

Teams-viestit viuhuivat kellon ympäri koko viikonlopun, kun asioita järjesteltiin ja ideoita lenteli. Me hoidetaan tämä! Voin ottaa koppia! Kyllä ratkaisut löytyy!

Jännäsin muiden mukana, kuinka lauantaina julkaistu tieto uusista jakeluajoista ja –paikoista tavoittaisi avun tarvitsijat. Ja hyvinhän se tavoitti. Jo ensimmäisestä päivästä lähtien paikoille kiiruhti satoja ihmisiä. Kertoo sekä puskaradion toimivuudesta että suuresta avun tarpeesta.

Muutama sekunti per kassi

Akuuttikassit pakataan kauppojen ja teollisuuden lahjoittamasta hävikkiruuasta. Paikan päällä Myllypuron pakkauspisteellä en voinut kuin ihmetellä vauhtia, jolla kassit täyttyvät. Lähes 2 000 kassia valmistuu päivittäin alle neljässä tunnissa. Se tekee muutama sekunti per kassi!, oli joku laskenut.

Ruokakasseja pakataan henkilöauton takakonttiin
Osana Helsinki-apua vapaaehtoiset kuljettavat ruokakasseja kotioville. Tässä kierrokselle lähdössä Heikki.

Pakkaus- ja koko logistiikkaprosessi hioutui nopeasti huippuunsa. Lisähaasteita tuo se, että niin pakattavan tavaran kuin pakkaajien määrät vaihtelevat päivittäin.

Jutellessani avun hakijoiden kanssa sain kuulla ruoka-avun suuresta merkityksestä. Keskusteluissa toistuivat pienet eläkkeet, ulosotto, lasten tarpeet. Moni kitkuttaa todella pienellä eläkkeellä tai työttömyyskorvauksella, ja siihen tilanteeseen ilmainen ruokakassi on suuri apu. Korona-aika on tuonut jonoihin myös heitä, jotka normisti saavat tienestiä osa-aika- tai keikkatöillä, mutta joilla nyt ovat työt hävinneet. Kaikki eivät hae välttämättä kaikkia heille kuuluvia etuisuuksia, sillä systeemi koetaan raskaaksi ja kyttääväksi.

Toinen osoitus seurakuntien työntekijöiden hienosta muuntautumiskyvystä on Helsinki-apu, joka käynnistettiin yhteistyössä kaupungin ja järjestöjen kanssa tavoitteena auttaa yli 70-vuotiaita kauppa- ja apteekkiasioinnissa. Jotta 75 vuotta täyttäneet asukkaat varmimmin tavoitetaan, heille soitetaan. Iso joukko seurakuntien ja kaupungin työntekijöitä onkin muuntautunut puhelinpalvelun työntekijäksi, joka vastaanottaa tai kartoittaa ikäihmisten avun tarpeita.

Venymiskykyä löytyy

Käytännön toimintaa on kehitetty sitä mukaa kun parannettavaa on ilmennyt. Vaikka korona-ajan rajoituksia on jo lievennetty, ruokakassien jakelua jatketaan kesän yli. Jakoajoissa ja –paikoissa saattaa tulla muutoksia. Myös Helsinki-apu jatkuu niin pitkään kuin viranomaisohjeiden mukaan on tarvetta.

Koronakriisi on saanut isot toimijat – Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän – sekä joukon järjestöjä pika-aikataululla isoon yhteistyöhön. Samoin seurakunnat ovat luoneet uudenlaista keskinäistä toimintaa. Työalarajat ovat joutaneet romukoppaan, kun niin kanttoreita, nuorisotyöntekijöitä, lastenohjaajia kuin suntioitakin on tullut diakoniatyöntekijöiden rinnalle helsinkiläisiä auttamaan. Toivon mukaan tästä jää siemen normaaliaikojenkin työn uudistamiseen.

 

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Mikä ihmeen ”Ihmisoikeuspuolustaja”?

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää Ihmisoikeuspuolustaja on ihminen, joka pitää kaikkien ihmisten ihmisarvoa luovuttamattomana -toinen ei ole toista arvokkaampi vaan meillä kaikilla on oikeus esim. turvaan, puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja toimeentuloon. Ihmisoikeuspuolustaja ei käännä päätään, jos näkee vääryyden tapahtuvan, eikä sulje suutaan jos joku joutuu kiusatuksi tai väärin tuomituksi. Ihmisoikeuspuolustaja ei aja vain omaa etuaan…

  • Tositoimiin paremman maailman puolesta!

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää Haluan, että seurakunnan vapaaehtoiset kokevat: ”Meitä on paljon ja siinä on voimaa!” Tämän toiveen esitin jo kolme vuotta sitten, kun olin hiljattain aloittanut Mikaelin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Näen sen toteutuvan monissa vapaaehtoisporukoissa ja paljon on tehty sen hyväksi, että ihmisten osallisuus ja vastuunkanto seurakunnissa vahvistuu. Vapaaehtoistoiminta kirkossa on keskeinen…

  • Näetkö valon?

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Niin tuttuja sanoja Raamatusta, kaikista lapsuuden jouluista, kun ei juuri mitään ymmärtänyt, mutta odotti joulua. Käsi siskon kädessä kirkon penkissä, hartaus radiosta, tai sanat koulun kuusijuhlassa. Kansa näkee suuren valon. Pimeyden keskelle tulee valo….

  • Mikä on välttämätöntä?

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää Mikä on välttämätöntä? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tukee ihmistä monin tavoin, jotta kaikilla olisi mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat ja mahdollisuudet elämässään taustasta ja tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi perusterveydenhuolto ja peruskoulu ovat kaikkien saatavilla. Kelan sivuilla todetaan, että ”Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.” Olen…

  • Taiteilijat tekevät eriarvoistumista näkyväksi

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää Kirkko Helsingissä haastaa taiteilijoita ja toimittajia tekemään eriarvoistumista näkyväksi viikolla 46 (14.-18.11.2016). Köyhyysviikon tavoite on herättää keskustelua köyhyydestä ja osattomuudesta. Viime aikoina on uutisoitu, että kolme neljästä suomalaisesta toivoo, että kirkko puhuisi yhteiskunnassa heikompiosaisten puolesta ja nostaisi esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Köyhyysviikko on osaltaan vastausta tähän. Tuloerot ovat kasvaneet tällä…

  • Tarinoita leipäjonosta, osa 2. Kallis asuminen kurittaa.

    Jaa myös muille: 68 Jakoa Lisää Myllypuron leipäjonossa kerätyt tarinat todentavat köyhyyttä ja eriarvoistumista tämän päivän Helsingissä. Tavallista tarinoissa on pieni eläke, pitkäaikaistyöttömyys ja sairaudet. Erityisen usein jonottajat mainitsivat ahdinkonsa syyksi korkean vuokran, joka rokottaa suuren osan käytettävissä olevista tuloista. Pienempää ja edullisempaa asuntoa on monesti todella vaikea saada. Olen 63-vuotias eläkkeellä oleva nainen. Olin töissä pienipalkkaisella alalla, joten…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.