Millainen on diakoniatyöntekijän työpäivä?

Diakonia – niin se on sitä kirkon auttamistyötä, juu tosi tärkeää, sanoo moni. Apua ja tukea eri muodoin hädän hetkellä. Mutta mitä se diakoniatyö ihan käytännössä on? Kysytäänpä Malmin seurakunnassa työskentelevältä diakoniatyöntekijältä Heidi Rajamäeltä.

Lue myös Heidin kollegan, diakoniatyöntekijä Elise Hartosen työpäivästä .

Diakoniatyöntekijän arkipäivä: Kuuntelemista, neuvontaa, palveluohjausta

Vaikka diakonian auttaminen on paljon muutakin kuin rahallista apua, talousvaikeudet usein tulevat kuvaan hankalissa elämäntilanteissa. Sairastelu syö tulot, avioero voi viedä kodin. Ei riitä enää voimia toimeentulon kanssa taisteluun.

Osa Malmin seurakunnan diakoniatyöntekijöistä on erikoistunut taloudelliseen auttamiseen. Heidi Rajamäki on yksi heistä.

– Normaalisti työpäiväni täyttyvät asiakastapaamisista, joita on yleensä 3-4 päivässä. Tapaamisissa selvitetään asiakkaan taloudellista tilannetta ja avunsaantimahdollisuuksia, joko seurakunnasta tai muualta. Asiakkaiden tilanteet tuppaavat olla niin monimutkaisia, että tapaamisajan lisäksi hoidan monesti erilaista selvittelyä ja yhteydenottoja eri viranomaistahoihin, Heidi kertoo.

Klo 9

Osallistuin samaan diakoniatiimin kokoukseen kuin Elise, etänä kotoa käsin. Viime koronakevään mittaan otettiin meidänkin seurakunnassa kunnollinen digiloikka, josta etäkokoukset yksi osoitus.

Nopeaa apua hädässä olevalle

Klo 11.30

Lounastauon jälkeen rupesin purkamaan diakonian ajanvarauspuhelimeen jätettyjä viestejä ja vastaamaan soittopyyntöihin. Ajanvarauspuhelin on vastuullani joka neljäs viikko. Kuuntelin yhteydenottajien asioita ja varasin heille aikoja tiimiläistemme sähköisistä kalentereista.

Tein samalla heti myös palveluohjausta eli selvitin, onko henkilö jo hakenut apua sosiaalitoimesta ja/tai Kelasta, jotka ovat ensisijaisia avun lähteitä. Yhteiskunnan systeemit ovat sen verran mutkikkaita, että voi olla vaikea tietää, mistä päästä alkaa keriä tilannetta auki. Siinä me voimme auttaa.

Vuokravelat ovat yleistyneet ja se, mikä työssämme selvästi näkyy, on Helsingin seudun asumisen kalleus. Vuokrataso on sellainen, että muuhun elämiseen ei helposti jää rahaa. Kelan kriteerien perusteella asumistuki on rajoitettua eikä edullisempiakaan asuntoja löydy.

Nainen vihreässä virkapaidassa ja mustassa neuletakissa istuu tietokoneen ääressä ja kuulokkeet korvilla
Nyt korona-aikana Heidi Rajamäen asiakastyö tapahtuu pitkälti puhelimen ja sähköpostin avulla. Normaalisti asiakkaita tavataan myös kodeissa ja seurakunnan tiloissa. 

Pyrimme siihen, että apua hakeva saisi nopeasti ajan ja yleensä sellainen järjestyykin muutamassa päivässä. Nopea reagointikyky kriisitilanteissa on vahvuutemme. Silti toivoisimme, että ihmiset ottaisivat yhteyttä vähän aikaisemmin, jo ennen kuin tilanne on kriisiytynyt. Kaikki eivät tiedä, että esimerkiksi laskujen eräpäiviä voi olla mahdollista siirtää, jopa ilman lisäkuluja.

Yhteydenottokynnys on monelle korkea ja yhteydenotot saattavat alkaa ”olen valmistellut tätä sähköpostia kuukauden ajan. Monilla asiakkaistamme talous on jatkuvasti niin veitsenterällä, että mikä tahansa vastoinkäyminen, kuten puhelimen katoaminen, saa talouden sekaisin. Elisen kertoma diakonian näkyminen erilaisissa tapahtumissa on yksi keino madaltaa kynnystä yhteydenottoon.

Hengellisyys on aina läsnä työssäni. Joskus tapaamisissa ihminen ottaa itse puheeksi hengelliset asiat ja keskustelemme niistä. Toisinaan rukoilemme yhdessä hänen niin toivoessaan. Jotkut asiakkaat pyytävät, että rukoilen heidän puolestaan ja saatamme myös tehdä esirukouspyynnön.

Laajempaa tilanteen kartoitusta

14.30

Loppupäivän valmistelin seuraavan päivän avustuskokousta. Tiimimme käytäntö on, että diakoniatyöntekijät pystyvät omalla päätöksellään avustamaan kutakin asiakasta kerran vuodessa. Avustaminen tarkoittaa osto-osoituksen myöntämistä kauppaan tai apteekkiin tai apua laskujen maksuun.

Mikäli asiakkaan tuen tarve jatkuu eli hän hakee avustusta toistamiseen, käsittelemme hakemukset tiimin avustuskokouksissa. Näin saadaan kartoitettua tuen tarvetta laajemmin ja muiden näkemyksistä voi saada apuja tilanteen helpottamiseen. Näin varmistamme myös päätösten yhdenvertaisuutta.

Joidenkin asiakkaiden tilanteet ovat raskaita ja vaikeita. Silloin oma usko Jumalaan kannattelee ja tietenkin kollegoiden tuki on tärkeä. Työn merkityksellisyys korostuu, jos pystyn auttamaan ihmistä. Omasta hyvinvoinnista täytyy myös pitää huolta.

Teksti on julkaistu helsinginseurakunnat.fi-sivustolla syyskuussa 2020.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Voinko kertoa Elämäni tarinan? Diakoni matkakumppanina tarinan maisemissa

    Jaa myös muille: 36 Jakoa Lisää   Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Helsingissä se merkitsee sitä, että yli puolet väkimäärästä asuu yksin asunnoissaan. Näistä helsinkiläisistä yksin asuvista ovat suurin ryhmä yksinäiset ikäihmiset. Korona-ajan toimenpiteet ohjeistuksista eristämisineen nostivat yksinasuvat ikäihmiset valokeilaan. Asian tarkastelu toi paljon tietoa puutteista sosiaali- ja terveysaloilta sekä toimeentulon epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta…

  • Ankkuri ylös ja kohti avioliiton satamaa (osa 1.)

    Jaa myös muille: 43 Jakoa Lisää Olet varmaan joskus kuullut lapsiavioliitoista tai sukujen sopimusavioliitoista? Ne tuntuvat täällä kaukaisilta, sillä Suomessahan jokainen saa itse valita kenen kanssa menee naimisiin -kunhan avioliitolla ei ole esteitä! Täällä eivät enää perheet tai suvut kontrolloi ja meillä on vapaus valita -jopa avioliitto samaa sukupuolta olevan kanssa. Valitettavasti ajatus on osin…

  • Mikä saa lähtemään vapaaehtoistoimintaan?

    Jaa myös muille: 83 Jakoa Lisää ”Mikä saa sinut lähtemään vapaaehtoistoimintaan?” Minulla on tapana esittää kysymys aina, kun olen tutustumassa uuteen ihmiseen, joka on kiinnostunut vapaaehtoisena toimimisesta. Vastauksia on toki niin monia kuin on vastaajiakin, mutta hyvin usein nousee ajatus muiden auttamisesta. Haluaa jotenkin olla hyödyksi muille. Vapaaehtoistoimintaa määritellessä yleissitovana periaatteena voikin pitää sitä, että…

  • Juhlaa ja kohtaamista arjen keskellä

    Jaa myös muille: 140 Jakoa Lisää Tervehdys Länsi-Helsingistä! Viime sunnuntaina 9.10 vietettiin Meilahden seurakunnan 60-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli juhlamessu, kahvitilaisuus ja illalla päivän päättävä konsertti. Päivän mittaan muisteltiin Meilahden seurakunnan ja kirkon alkuaikoja, kuluneita vuosia ja suunnattiin katsetta tulevaan. Mieleeni jäi erityisesti maininnat siitä, kuinka seurakunta on vuosien varrella kohdannut valtavan joukon eri ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa….

  • Kelpoisuusvaatimuksena empatia

    Jaa myös muille: 163 Jakoa Lisää Diakonia – tunteiden lastauslaituri Me diakoniatyöntekijät emme ota vastaan vain kohtaamiemme ihmisten tiliotteita ja kuvauksia omista tilanteistaan. Meidän tehtävämme on myös ottaa vastaan jokainen tunne, joka ihmisellä on kulloinkin kannettavanaan. Huoli, kun rahat eivät meinaa riittää. Kiukku, kun asiat eivät etene. Suru, kun itselle tärkeä ihminen on poissa.  …

  • ”En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne”

    Jaa myös muille: Lisää Pyörällisiä ostoskärryjä on paikalla tungokseen asti. Ei, nyt ei olla Tallinnan-laivaterminaalissa, vaan Myllypuron elintarvikejakelun jonossa. Jakelu käynnistyy aamuyhdeksältä. Jo ennen sitä jono kiemurtelee näkymättömiin korttelin ympäri. Tänäänkin on nälkä. ”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä hakea täältä helpotusta ruokapöytään. En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne!” sanoo…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.