Millainen on diakoniatyöntekijän työpäivä?

Diakonia – niin se on sitä kirkon auttamistyötä, juu tosi tärkeää, sanoo moni. Apua ja tukea eri muodoin hädän hetkellä. Mutta mitä se diakoniatyö ihan käytännössä on? Kysytäänpä Malmin seurakunnassa työskentelevältä diakoniatyöntekijältä Heidi Rajamäeltä.

Lue myös Heidin kollegan, diakoniatyöntekijä Elise Hartosen työpäivästä .

Diakoniatyöntekijän arkipäivä: Kuuntelemista, neuvontaa, palveluohjausta

Vaikka diakonian auttaminen on paljon muutakin kuin rahallista apua, talousvaikeudet usein tulevat kuvaan hankalissa elämäntilanteissa. Sairastelu syö tulot, avioero voi viedä kodin. Ei riitä enää voimia toimeentulon kanssa taisteluun.

Osa Malmin seurakunnan diakoniatyöntekijöistä on erikoistunut taloudelliseen auttamiseen. Heidi Rajamäki on yksi heistä.

– Normaalisti työpäiväni täyttyvät asiakastapaamisista, joita on yleensä 3-4 päivässä. Tapaamisissa selvitetään asiakkaan taloudellista tilannetta ja avunsaantimahdollisuuksia, joko seurakunnasta tai muualta. Asiakkaiden tilanteet tuppaavat olla niin monimutkaisia, että tapaamisajan lisäksi hoidan monesti erilaista selvittelyä ja yhteydenottoja eri viranomaistahoihin, Heidi kertoo.

Klo 9

Osallistuin samaan diakoniatiimin kokoukseen kuin Elise, etänä kotoa käsin. Viime koronakevään mittaan otettiin meidänkin seurakunnassa kunnollinen digiloikka, josta etäkokoukset yksi osoitus.

Nopeaa apua hädässä olevalle

Klo 11.30

Lounastauon jälkeen rupesin purkamaan diakonian ajanvarauspuhelimeen jätettyjä viestejä ja vastaamaan soittopyyntöihin. Ajanvarauspuhelin on vastuullani joka neljäs viikko. Kuuntelin yhteydenottajien asioita ja varasin heille aikoja tiimiläistemme sähköisistä kalentereista.

Tein samalla heti myös palveluohjausta eli selvitin, onko henkilö jo hakenut apua sosiaalitoimesta ja/tai Kelasta, jotka ovat ensisijaisia avun lähteitä. Yhteiskunnan systeemit ovat sen verran mutkikkaita, että voi olla vaikea tietää, mistä päästä alkaa keriä tilannetta auki. Siinä me voimme auttaa.

Vuokravelat ovat yleistyneet ja se, mikä työssämme selvästi näkyy, on Helsingin seudun asumisen kalleus. Vuokrataso on sellainen, että muuhun elämiseen ei helposti jää rahaa. Kelan kriteerien perusteella asumistuki on rajoitettua eikä edullisempiakaan asuntoja löydy.

Nainen vihreässä virkapaidassa ja mustassa neuletakissa istuu tietokoneen ääressä ja kuulokkeet korvilla
Nyt korona-aikana Heidi Rajamäen asiakastyö tapahtuu pitkälti puhelimen ja sähköpostin avulla. Normaalisti asiakkaita tavataan myös kodeissa ja seurakunnan tiloissa. 

Pyrimme siihen, että apua hakeva saisi nopeasti ajan ja yleensä sellainen järjestyykin muutamassa päivässä. Nopea reagointikyky kriisitilanteissa on vahvuutemme. Silti toivoisimme, että ihmiset ottaisivat yhteyttä vähän aikaisemmin, jo ennen kuin tilanne on kriisiytynyt. Kaikki eivät tiedä, että esimerkiksi laskujen eräpäiviä voi olla mahdollista siirtää, jopa ilman lisäkuluja.

Yhteydenottokynnys on monelle korkea ja yhteydenotot saattavat alkaa ”olen valmistellut tätä sähköpostia kuukauden ajan. Monilla asiakkaistamme talous on jatkuvasti niin veitsenterällä, että mikä tahansa vastoinkäyminen, kuten puhelimen katoaminen, saa talouden sekaisin. Elisen kertoma diakonian näkyminen erilaisissa tapahtumissa on yksi keino madaltaa kynnystä yhteydenottoon.

Hengellisyys on aina läsnä työssäni. Joskus tapaamisissa ihminen ottaa itse puheeksi hengelliset asiat ja keskustelemme niistä. Toisinaan rukoilemme yhdessä hänen niin toivoessaan. Jotkut asiakkaat pyytävät, että rukoilen heidän puolestaan ja saatamme myös tehdä esirukouspyynnön.

Laajempaa tilanteen kartoitusta

14.30

Loppupäivän valmistelin seuraavan päivän avustuskokousta. Tiimimme käytäntö on, että diakoniatyöntekijät pystyvät omalla päätöksellään avustamaan kutakin asiakasta kerran vuodessa. Avustaminen tarkoittaa osto-osoituksen myöntämistä kauppaan tai apteekkiin tai apua laskujen maksuun.

Mikäli asiakkaan tuen tarve jatkuu eli hän hakee avustusta toistamiseen, käsittelemme hakemukset tiimin avustuskokouksissa. Näin saadaan kartoitettua tuen tarvetta laajemmin ja muiden näkemyksistä voi saada apuja tilanteen helpottamiseen. Näin varmistamme myös päätösten yhdenvertaisuutta.

Joidenkin asiakkaiden tilanteet ovat raskaita ja vaikeita. Silloin oma usko Jumalaan kannattelee ja tietenkin kollegoiden tuki on tärkeä. Työn merkityksellisyys korostuu, jos pystyn auttamaan ihmistä. Omasta hyvinvoinnista täytyy myös pitää huolta.

Teksti on julkaistu helsinginseurakunnat.fi-sivustolla syyskuussa 2020.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Mörköjä työpaikoilla? – Näkökulmia työpaikkakiusaamiseen

    Jaa myös muille: 152 Jakoa Lisää Oletko sinä tai työkaverisi kokenut jotakin näistä; mielipiteen ohittamista, sosiaalista eristämistä, häirintää, ideoille nauramista, uramahdollisuuksien sabotointia, ajatusten torppaamista, selän takana pahan puhumista, plagiointia? Et ole yksin kokemustesi kanssa. Työelämässä ei aina tunnisteta henkistä väkivaltaa. Tässä kirjoituksessa pohditaan työpaikoilla tapahtuvaa vähättelyä ja mitätöintiä, ja keinoja joilla voimme parantaa työympäristöjämme. Voit…

  • Lähimmäisen rakkaus ei koskaan häviä – vai häviääkö?

    Jaa myös muille: 85 Jakoa Lisää Kerro minulle rakkauden rajat Mediassa levisi kertomus pienestä pojasta ja suurvallan presidentistä. Kertomus meni osapuilleen näin: Presidentti vieraili koululuokassa ja häneltä sai kysyä kysymyksiä. Vastavuoroisesti presidentti kysyi oppilailta, muun muassa: ”Mihin maamme päättyy?” Pieni poika vastasi aivan oikein, tiettyjen paikkojen nimiä luetellen. Presidentti korjasi pojan vastausta yllättävästi: ”Maamme ei…

  • Nyt he ovat täällä

    Jaa myös muille: 39 Jakoa Lisää ”Ne tulee sieltä …” näillä sanoilla kertoi kollegani viisi vuotta sitten tunnelmistaan Ranskan matkan jälkeen. Niillä hän tarkoitti Afrikan maista tulevia paperittomia ihmisiä. Hän oli juuri ollut diakoniatyöntekijöiden koulutusmatkalla Marseillesissa tutustumassa Suomen Lähetysseuran ylläpitämään Marhaban toimintakeskukseen, joka auttaa kaupungissa asuvia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat olivat tuolloin Helsingissä ja seurakunnissakin jo tuttu…

  • Rukouksesta

    Jaa myös muille: 43 Jakoa Lisää Minut opetettiin pienestä pitäen rukoilemaan. Iltarukous oli tärkeä rituaali päivän loppuessa ja nukkumaan rauhoittumisessa. Se helpotti, kun möröt sängyn alla pelottivat tai seuraavan päivän tapahtumat jännittivät. ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä”, jonka jälkeen tuli väsymysasteesta riippuen pitkä tai lyhyt litania…

  • Päivä diakoniatyössä – Mitä diakoni tekee?

    Jaa myös muille: 52 Jakoa Lisää -Mitä sinä teet nykyään? -Olen töissä Vartiokylän seurakunnassa. -Ai, mitä sinä siellä teet? -Olen diakoni, teen diakoniatyötä. -Okei… Niin siis mitä se oikeastaan tarkoittaa? Mitä diakoni tekee? Mitä diakoni/diakonissa tekee? Diakoniatyö on monipuolisuudessaan vaikeasti määriteltävää työtä. Usein selitän sen lyhyesti kirkon auttamistyöksi, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Välillä leirejä,…

  • ”Mihin laittaisit itsesi tällä janalla?” Keskustelu auttaa tunnistamaan tunteita

    Jaa myös muille: 108 Jakoa Lisää ”Ai niinkun mihin laittaisit itsesi tällä janalla? Mitä sinä tarkoitat, Nina” – kysyi asiakas, joka antoi luvan tämän repliikin toistamiseen kirjoituksessa. Olin piirtänyt paksulla tussilla janan asiakkaan eteen. Sitä ennen oli tapahtunut paljon. Asiakas oli tuonut vastaanottohuoneeseen huolia, ahdistusta ja konkreetteja isoja ongelmia. Pyysin häntä laittamaan itsensä janalle sen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.