Avun pyytäminen ei ole häpeä

häpeä

Luin lehdestä taannoin artikkelin, jossa haastateltiin onnettomuudessa kotinsa menettäneitä suomalaisia. Artikkeli oli koskettava, mutta yllättäen kovimpaa minuun ei iskenyt itse artikkelin aihe vaan erään haastatellun kommenttiin liittyvät tunteet. Kommentti kuului jotakuinkin seuraavasti: ”En ole koskaan ennen joutunut pyytämään apua, tämä oli ensimmäinen kerta.” Tämä kommentti sai minut hyvin surulliseksi.

Kommentissa on syvällä sävy, joka kuvastaa asennetta, joka suurella osalla suomalaisista on. Sitä asennetta, että vain tällainen suuri dramaattinen onnettomuus oikeuttaa ihmisen pyytämään apua ja sekin on vähän siinä ja siinä…

Avun pyytäminen on Suomessa edelleen häpeä. Suomalaiset on kasvatettu siten, että jokaisen on pärjättävä itse, tuli eteen mitä vain. Moni ajattelee, että tämä asenne kasvattaa vahvoja ja itsenäisiä ihmisiä. Elämä tuo kuitenkin toisille eteen vaikeuksia, surua ja murhetta enemmän, kuin voi yksin kantaa. Niin paljon, että vahvinkaan ei enää jaksa. Suomalainen ei kuitenkaan pyydä apua. Avun pyytäminen ajoissa saattaisi katkaista vaikean tilanteen. Olen kohdannut ihmisiä, joiden elämä on mennyt täysin solmuun. Tilanteet ovat usein alkaneet sillä, että talousasiat ovat menneet sekaisin esimerkiksi työttömyyden vuoksi.

Velkaa on kertynyt paljon. Lyhennykset ovat kasvaneet suuriksi, rahoilla on koitettu kitkutella, mutta kierre on liian syvä. Velkoja menee ulosottoon, vuokria jää rästiin ja asunto saattaa mennä alta. Viimeistään tässä vaiheessa yleensä myös parisuhde räjähtää käsiin ja jos viina ei ole ollut osa elämää, niin tässä vaiheessa se yleensä astuu viimeistään kuvioihin. Ja tämän jälkeen suunta on alaspäin ja kovaa. Tällainen tilanne on ehkäistävissä, kun siihen puututaan ajoissa. Kaikkiin ongelmiin on olemassa apu. On myös ongelmia, joita ei välttämättä voida ratkaista, mutta niiden kanssa jaksamiseen on apua saatavilla.

Avun pyytämisen liittyvä häpeä on rikkonut liian monta ihmistä. On aika jo päästää irti tästä tunteesta ja ymmärtää, että kun on hätä, pitää pyytää apua. Sosiaalisessa mediassa kiertää monia erilaisia tempauksia, joilla halutaan auttaa muita. Ne osoittavat, että suomalainen osaa ja haluaa auttaa. Mutta osaako suomalainen ottaa apua vastaan, kun sitä tarvitsee?

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • Leiriltä leirille- entä sen jälkeen?

    Jaa myös muille: Lisää Leirityö on rankkaa ja vaativaa. Leirille tulijat voivat olla entuudestaan tuntemattomia, tai korkeintaan pintapuolisesti tuttuja. Ainakaan leiriläiset eivät tunne toisiaan. Diakonian leireillä oman lisänsä tuovat useimpien osallistujien elämän rankat vastoinkäymiset tai traumaattiset kokemukset. Leirien suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon erilaisia taustoja ja tarpeita. Kuitenkin etukäteen mietityttää miten kaikki tulee sujumaan, onhan ohjaajilla…

  • Kohtaamisten kommervenkkejä

    Jaa myös muille: Lisää Huopalahden rovastikunnassa on seurakuntien yhteistyöllä rakennettu vapaaehtoisten koulutuspolku, jonka ensimmäinen osa Kohtaamisen ABC-koulutus vapaaehtoisille järjestettiin 9.2. Meilahden kirkolla. Mukana oli suuri joukko kohtaamisen ”asiantuntijoita”, vapaaehtoisia, jotka monissa eri tehtävissään kohtaavat hyvin erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa.Ei vain apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä, vaan myös toisia vapaaehtoisia ja meitä työntekijöitä. Yhdessä päivän aikana pohdittiin…

  • Näkökulmia kristilliseen vertaistukeen

    Jaa myös muille: Lisää Virpi on entinen päihderiippuvainen ja eräs Vuosaaren seurakunnan vapaaehtoinen. Hän kertoo seuraavassa kristillisen vertaistukiryhmän toiminnasta Vuosaaressa. ”Vaikka päihdetyön määrärahoja on vuosi vuodelta leikattu mm. hoitopaikkoja lakkauttamalla, toimii onneksi erilaisia vertaistukiryhmiä, kuten AA, NA ja AAL. Vapaaehtoisvoimin pyörivät ryhmät ovat pitkälti omavaraisia ja mihinkään organisaatioon sitoutumattomia. Ainoa ehto jäsenyyteen on oma halu…

  • Köyhät, sairaat ja äänestäminen

    Jaa myös muille: Lisää Viikko tai pari ennen eduskuntavaaleja silmiini osui lehtijuttu, jota varten oli haastateltu akatemiatutkija Hanna Wassia. Wass kertoi, että sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu huono-osaisten äänestävän passiivisemmin kuin hyväosaisten. Toisaalta tiedetään, että pitkäaikaissairaat ja köyhät äänestävät – silloin kun äänestävät – mieluummin vasemmistolaisen politiikan puolesta. Tämä asetelma nosti mieleeni pari…

  • Kevättä rinnassa vai kausimasennusta mielessä?

    Jaa myös muille: Lisää Kevään koittaessa luulisi, että ihmisen mieli ilahtuu valon lisääntymisestä, mutta näin ei kaikkien kohdalla ole. Osalle kevät aiheuttaa suoranaista masennusta. Niin kutsutusta vuodenaikamasennuksesta kärsii arviolta 5-10 prosenttia suomalaisista. Naiset kärsivät kausimasennuksesta miehiä yleisemmin ja alttius masennukseen näyttäisi lisääntyvän iän myötä. Taipumus kausimasennukseen voi olla myös perinnöllistä. Hetkittäisen kausimasennuksen aikana arkielämän pienetkin vastoinkäymiset…

  • Diakonisen kohtaamisen erityisyys

    Jaa myös muille: Lisää Seurakunta on Malmilla aktiivinen ja kokoava toimija. Malmin seurakunnan alueella asuvista ihmisistä noin 50 prosenttia (45000) ihmistä kuuluu kirkkoon. Seurakuntamme strategiset tavoitteet rohkaisevat kohtaamaan malmilaisia kirkon ovien ulkopuolella. Tämä tavoite on minulle tärkeä, ja toteutan sitä mielelläni. Viime kesänä istuin lähiöidemme baareissa virkapaidassa ja kohtasin ihmisiä heidän arkisissa tilanteissaan.   Siltamäen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.