Köyhyysviikko nosti eriarvoistumista esiin

Eila Jaakola

Kirkko Helsingissä järjesti viikolla 46 (14.-18.11.2016) Köyhyysviikon, jonka aikana herätettiin keskustelua köyhyydestä ja osattomuudesta. Heikoimmassa asemassa olevien auttaminen ja heidän äänensä esiin nostaminen on kirkon perustehtäviä. Mukaan oli haastettu etenkin eri alojen taiteilijoita.

Kuvataiteilijoiden Niina Räty ja Maija Helasvuo (Taideyliopiston Kuvataideakatemia) videotaideteos Viereiset kengät teki näkyväksi Myllypuron leipäjonon todellisuutta kaupungin keskustaan. Kuvaa Myllypuron leipäjonossa jonottavien ihmisten kengistä välitettiin reaaliaikaisesti Kampin kappelin edustalle. http://yle.fi/uutiset/3-9293157

Viereiset kengät -videotaideteos tuo Myllypuron leipäjonon näkyväksi keskustan vilskeeseen.
Myllypurossa jonottaa joka jakokerralla 600-800 henkilöä.

Taiteilijoiden haastattelut myös Ylen Kultakuume-ohjelmassa, heti lähetyksen alussa: http://areena.yle.fi/1-3730432

Esitystaiteilija Annika Niskasen Jokapäiväinen leipämme -teos luovutettiin Helsingin kirkkovaltuuston sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille.

Jokapäiväinen leipämme -teoksen ainesosaluettelo kertoi faktaa suomalaisesta köyhyydestä.
Teoksen ainesosaluettelo kertoi faktaa suomalaisesta köyhyydestä.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari (vihr, kuvassa oikealla) oli yksi teoksen vastaanottajista. Varapuheenjohtaja Sara Paavolainen (sd, kuvassa takana) otti vastaan oman ryhmänsä teokset.

Diakoniatyöntekijät jalkautuivat eri puolille Helsinkiä herättämään keskustelua väestön kahtiajakautumisesta. Keskusteluissa kohdattiin satoja kaupunkilaisia.

Keskusteluissa kohdattiin satoja kaupunkilaisia. Munkkiniemen diakoniatyöntekijä Mia Salmio oli yksi Narinkkatorille jalkautuneista.
Keskusteluissa kohdattiin satoja kaupunkilaisia. Munkkiniemen diakoniatyöntekijä Mia Salmio oli yksi Narinkkatorille jalkautuneista.

Teatteri ILMI Ö. osallistui viikkoon teatteri-ilmaisun opettaja Sofia Kosken johdolla käsittelemällä aihetta 11-14-vuotiaiden teatteriryhmässä. Mitä nuoret miettivät ja miten he kokevat köyhyyden? Joutuuko teini sivuun porukasta, jos ei ole oikeanlaista kännykkää tai merkkivaatteita? http://areena.yle.fi/1-3827203

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Latest posts by Eila Jaakola (see all)

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

Aaltoja hiekkarannalla, tekstiä kuvan päällä

Kaipaus järkkymättömän turvan äärelle

KirjoittanutVieraskynä

Jaa myös muille: Lisää Seurakunta ujostelee liikaa Jumalasta puhumista, on diakonian kokemusasiantuntija Sanna huomannut. Kun aloitin puoli vuotta sitten pestini seurakunnassa kokemusasiantuntijana, kipuilin monen asian kanssa. Tarinaani voit tutustua edellisessä blogikirjoituksessani. Olen aina pitänyt evankelis-luterilaista seurakuntaa sallivana ja neutraalina, hyväntekeväisyysjärjestön kaltaisena tahona, mutta hengeltään hiukan vaisuna. Silti, taustani huomioiden, hämmästelin, kuinka olin ajautunut kirkolle töihin….

Kaikki mukaan – Timon tarinan jälkikirjoitus

Kaikki mukaan – Timon tarinan jälkikirjoitus

KirjoittanutJP Vaittinen

Jaa myös muille: Lisää Aloitin neliosaisen Timon tarina -blogikirjoitusten sarjan normaalioloissa. Tarinan aikana olot muuttuivatkin poikkeukselliseksi korona-ajaksi. Jatkoin kuitenkin normaalioloihin sijoittuvaa tarinaa, jossa Timolle avautui diakoniatyön kautta uusi suunta. Timon tarinassa jalkautuva työ, yksilökohtainen kotikäyntityö, yhteisövalmennus ja matalan kynnyksen toiminta auttoivat Timoa rakentamaan uutta suuntaa elämälleen. Timo oli samalla mukana helsinkiläisen diakoniatyön kehittämisvaiheessa, jossa auttamistyötä…

Diakonia toteutuu yhdessä välittämällä

Diakonia toteutuu yhdessä välittämällä

KirjoittanutLeena Kopperi

Jaa myös muille: Lisää Maaseudulla työssä olevan näkökulmasta on itsestään selvää, että diakoniatyötä tehdään yhdessä. Yhdessä tekeminen ei tarkoita vain sitä, että seurakunnan eri työntekijät tekevät työtä yhdessä vaan sitä, että seurakunnan jäsenet todella kantavat oman kortensa kekoon seurakunnan työn toteutuksessa. Täällä itärajan pinnassa mutkaisten sorateiden ja luminietosten maassa naapuriapua tarvitaan – ja sitä myös…

Tehdään hyvää

Tehdään hyvää

KirjoittanutHeidi Viita-Virtanen

Jaa myös muille: Lisää Vuosaaren seurakunta järjesti yhteistyössä Vuosaaren vapaaseurakunnan ja Vuosaaren ankkuripaikan (helluntaiseurakunta) kanssa Urbaani unelma – tapahtuman lauantaina 3.9. Tapahtuman idea oli yksinkertainen: tehdään yhdessä hyvää ja välitetään sitä kautta ihmisille evankeliumia Jeesuksesta. Tapahtuma oli siis teologialtaan erittäin diakoninen! Tapahtumassa avainroolissa olivat vapaaehtoiset seurakuntalaiset eri seurakunnista. Heistä osa valmisti ruokaa, osa jakoi sitä….

Dialogia, Intuitiota, Arjen apua, Kantamista rukouksin, Oppimista, Näköaloja, Iloa ihmisyydestä, Armon äärellä viipymistä

KirjoittanutHanna Videll

Jaa myös muille: Lisää DialogiaIntuitiotaArjen apuaKantamista rukouksinOppimistaNäköalojaIloa ihmisyydestäArmon äärellä viipymistä Diakoniaa ei ole ilman dialogia. Suomalaisuudessa on paljon auki puhumattomia kummallisuuksia ja sitten on vielä tämä vaikea ja harvinainen kieli. Dialogi voi olla enemmän kuin keskustelua, se on parhaimmillaan kohtaamista ja syvää vuorovaikutusta, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja jokaisen mielipiteitä ja ihmisarvoa kunnioitetaan. Se…

Rajoja rikkova työ

KirjoittanutHeidi Metsälä

Jaa myös muille: Lisää Rajapinnoilta löytyi oma PAIKKANI diakoniatyöntekijänä Havahduin erään keskustelun jälkeen ymmärtämään omaa työtapaani kirkossamme tai paremminkin työskentelyäni omalla alueellamme. Siinä käytävällä kerroin ilmeisen kattavasti työtehtävistäni vanhainkodissa, palvelutalossa, kauppakeskuksessa, kodissa ja viljelypalstalla. Meidän kahden entuudestaan tuntemattoman ihmisen välille syntyi yhteys; puhuimme omista töistämme ja intohimoistamme kirkon työntekijöinä. Keskustelumme oli dialogia parhaimmillaan! Kiitän sinua…

Yksi kommentti

  1. SOTETUS
    Tietämättömyyden tuskissa.
    Kuuntelimme salaisuuksien saleissa.
    Vertaistukiryhmissä.
    Sote uudistuksien väreissä.
    Musta valkoisessa asussa.
    Kiersimme arkkujen varjoissa.
    Valoa kajastusten uumenissa.
    Soivissa taika hisseissä.
    Uinuvissa muisteloissa.
    Kaipaiusten huokauksissa.
    Talttoja hioten.
    Visuaalista takoen.
    Uuden vanhan oppimista.
    Muistin, tuskan rakkuloista.
    Sanoista musiikin sankareista.
    Rakkauden kuuntelemista.
    Ihmisiä kauniita kertoessa.
    Eläimiä, kukkia karkeloissa.
    Iloa sanan saattamassa.
    Uskossa ” hiprakassa ” horjuen.
    Pienessä, suuressa kapinassa.
    Luomassa uutta runoelmassa.
    Odotusta vanhaa marrasta,
    kuuta harrasta.
    Ei ammattilaista siis
    selviydymme tästä taiasta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.