Ilonpilkahduksia

Olen työyhteisömme nuorin työntekijä. Voisin veikata, että olen myös valtakunnallisesti diakoniatyöntekijöiden keskuudessa niitä nuorimpia. Minulta usein kysytäänkin, miksi ihmeessä olen näin nuorena hakeutunut tällaiseen ammattiin. ”Siinä työssähän ei näe iloisia asioita ollenkaan”, minulle kerran sanottiin. Nuoresta iästäni huolimatta olen sen … Lue lisää

Ethän unohda unelmoida?

Itä-Helsingissä on unelmoitu tänä keväänä oikein urakalla. Kyseessä on diakoniatyön alulle panema Toivonpäivä, jota unelmoinnilla pohjustetaan. Ikäihmisiä on haastettu uneksimaan niin seurakuntien tapahtumissa kuin kaupungin monipuolisten palvelukeskusten ryhmissä. Unelmointi on valittu teemaksi, koska se luo katsetta eteenpäin. Päämäärien tavoittelu kannattelee … Lue lisää

Me tämän päivän fariseukset

Olin tänään asioilla kaupungilla, kun kaksi näkemääni henkilöä pysäytti miettimään omaa sydämen kovuutta. Katua ylittäessäni edelläni meni pyörätuolilla tummaihoinen mies, jonka toinen jalka oli amputoitu pienen jalan tyngän törröttäessä paljaana. Mies piti kädessään kertakäyttömukia, johon ohikulkijat olivat heittäneet muutaman lantin. Säpsähdin … Lue lisää

Mikä seurakunnassani on tärkeää?

”Kirkko ei viestitä sanoja, vaan Jumalan rakastavaa todellisuutta, josta se todistaa sanoin ja teoin.”    Tapio Saraneva, teol.tri. Hesari uutisoi jokin aika sitten Helsingin seurakuntien joutuvan ankaralle, jopa ennennäkemättömälle säästökuurille. Verotulojen menetysten ja jäsenkadon takia Helsingin seurakunnat menettävät noin sadan miljoonan euron vuotuisista tuloistaan noin 15 … Lue lisää

Parisuhde vai pari suhdetta?

Olen työssäni kohdannut ihmisiä, joiden parisuhde on syystä tai toisesta muuttunut paratiisista helvetiksi. Joskus mustelmaisia poskia on yritetty peitellä meikillä, joskus syytetään klassista kaapinovea tai muuta itseaiheutettua tapaturmaa. Joskus rakkaan sanat ovat lyöneet itsetunnon niin rikki, että sirpaleita ei jaksa … Lue lisää

Rakkauden aliravitsemus

”Olet ainoa ihminen, joka välittää minusta.” Tällaisen pysäyttävän lauseen olen kuullut pari kertaa tämän vuoden puolella. Lause laskee harteille taakan: tuntuu ikään kuin olisin ainoana vastuussa tästä ihmisestä. Kolme vuotta sitten vietin kolme kuukautta yhdessä maailman köyhimmistä maista, Etiopiassa. Siellä … Lue lisää

”En olisi ikinä uskonut joutuvani tänne”

Pyörällisiä ostoskärryjä on paikalla tungokseen asti. Ei, nyt ei olla Tallinnan-laivaterminaalissa, vaan Myllypuron elintarvikejakelun jonossa. Jakelu käynnistyy aamuyhdeksältä. Jo ennen sitä jono kiemurtelee näkymättömiin korttelin ympäri. Tänäänkin on nälkä. ”Jouduin jäämään varhaiseläkkeelle. Tulot tippuivat, mutta menot jäivät, joten pakko välillä … Lue lisää

Avaa silmäsi: helsinki

Avaa silmäsi!

Helsinki ja Suomi on täynnä köyhyyttä ja kurjuutta. Et vain näe sitä. Ummistat silmäsi todellisuudelta. Mielikuvaharjoitus. Lähdet kävelemään Helsingin päärautatieasemalta kohti Kampin kauppakeskusta. Kävelet Elielinaukion läpi ja astelet Postitalon vierestä tien yli Sokoksen kulmalle. Jatkat siitä Mannerheimintien yli puikkelehtien ihmisvilinän läpi autoja ja ratikoita … Lue lisää