Pöytävaraus yhdelle – Tuskien taival kohti juhlapyhiä

Yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika

SPR:n yksinäisyysbarometrin mukaan joka neljäs kokee yksinäisyyttä muutaman kerran kuukaudessa tai vielä useammin. Tässä barometrissä korostettiin yksin olemisen ja yksinäisyyden välistä eroa. Jokainen kaipaa joskus omaa rauhaa ja erillisyyttä muista ihmisistä. Vastentahtoinen yksinäisyys taas vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti mm. siten, että riski sairastua psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin kasvaa.

Länsimaiset yhteiskunnat ovat kehittyneet vauhdilla yksilökeskeisyyttä ihannoiviksi. Kaupunkikulttuuriimme kuuluu olennaisesti, että elämme omaa elämäämme yksityisyydestämme kiinni pitäen. Helsinkiläisinä olemme tottuneet siihen, että lastenhoito vanhustenhoidon tavoin on ulkoistettu kodin ulkopuolelle. Olemme omaksuneet palveluyhteiskunnan hyvää tarkoittavan edun sillä tavoin, että voimme keskittyä vain omaan elämäämme. Kehittyvissä maissa perheiden eri sukupolvien tiivis kanssakäyminen on mm. lastenhoidon ja vanhuksista huolehtimisen kannalta välttämättömyys. Meillä taas on totuttu jo vuosikymmenten ajan seuraavanlaiseen ajatusmalliin: ”Kun on töissä, niin silloin ei ole mahdollisuutta hoitaa lapsiaan. Kun on töissä, niin silloin ei ehdi hoitaa vanhuksiaan.” Eli eihän voi olla kenenkään syy, että hyvinvoinnin kasvaessa olemme vieraantuneet omaisistamme. Omainen tuo mieleen lähiomaisen ja sen sanan merkitys nousee esille aina, kun täytämme virallisia asiapapereita.

Huomioiko uusi hallitus Suomen yksinäisyyden tuottamat ongelmat?

Maailmanlaajuisia ongelmia on paljon, eikä sotakaan ole enää kaukana. Vielä elämme pandemian jälkimainingeissa, niin että enää harvoin kuulee sanan korona. Mutta sairastaessakin yksin asuva on haasteellisessa asemassa. Jos omainen tai ystävä asuu toisella paikkakunnalla, niin kauppa-apu tai apteekissa käynti saattaa kestää. Yksin asuvana maksaa jokaisen laskun itse; ei ole menojen jakajaa.

Poliitikot ovat kuulleet ja kuunnelleet asiantuntijoita, jotka ovat korostaneet yksinäisyyttä kansansairautenamme. Kun yksinäisyys heikentää puolustusmekanismeja ja altistaa mielenterveyden häiriöille, niin jotain on tehtävä ja pian! Tänä keväänä kukaan ei voi sanoa, ettei ole kuullut nuorten väkivaltaisesta käytöksestä. Yhteiskunnan on puututtava järeillä keinoilla nuorten pahoinvointiin, ettei kävisi niin kuin naapurimaassa. Naapurissa radikalisoituminen on jo räjähtänyt käsiin:” Kun yhteiskunta ei välitä meistä, mekään emme välitä yhteiskunnasta.” On esitetty, että radikalisoitumisen juuret löytyisivät yksinäisyydestä…

Englannissa ensimmäinen, Japanissa toinen, missä kolmas?

Yksinäisyys on useimmiten henkilökohtainen tragedia, mutta se voi koskettaa koko yhteiskuntaa. Tämä tosiasia oli taustalla Englannissa, kun vuonna 2018 perustettiin maailman ensimmäinen yksinäisyysministerin virka. Samassa yhteydessä luotiin yksinäisyyden vähentämisen strategia, johon kerättiin konkreettisia toimia kaikilta hallintoalueilta. Keskeiseksi nostettiin myös kaikkien ihmisiä kohtaavien ammattilaisten osaamisen kasvattaminen sekä yksinäisyyden tunnistaminen. Japani seurasi kahden vuoden päästä Englannin mallia. Japanissa yksinäisyysministerin tehtäviin nousivat korona-ajan etätyön ja eristyksen aiheuttamat ongelmat.

Kuulostaako yksinäisyysministeri nimike huvittavalta? Ehkä, mutta elintärkeä ministerin tehtävä olisi myös meillä. Yhteiskunnastamme löytyy yksinäisiä lapsia ja vanhuksia. Eiköhän se kolmas yksinäisyysministerin pesti voitaisi perustaa Suomeen: kohderyhmät ovat valmiina, mallia saa Englannista tai Japanista ja tutkimustuloksia löytyy suomalaisilta asiantuntijoilta.

Yksinäiset yhteisöihin

Suomessa on lähdetty liikkeelle yksinäisyyden kukistamisessa. Yksinäisyystutkija, apulaisprofessori Niina Junttila on sitä mieltä, että Suomeenkin tarvittaisiin yksinäisyysministeri, joka ottaisi kokonaisvastuun yksinäisyyden vähentämisestä. Sitä odotellessa on jo tehty paljon ja perustettu sata yksinäisyyden vastaista hanketta.

Kirkko on omalta osaltaan madaltanut kynnystään toivottaessaan jokaisen tervetulleeksi. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin voi tulla yksin. Nettisivujen tarjonta avaa mahdollisuudet tulla konserttien kautta musiikin maailmaan juhlapyhinä. Yhteisöruokailut ovat olleet muutaman vuoden suosittuja kohtaamispaikkoja – pöytäseuraa saa aina. Hyvää palautetta ovat saaneet mahdollisuudet keskustella kirkon työntekijöiden kanssa ilman pitkiä jonoja. Usein lyhytkin kohdatuksi tuleminen auttaa jaksamaan arjessa.

Professori Junttila mainitsee Englannista linja-autot, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole kuljettaa matkustajia paikasta toiseen, vaan tarjota foorumi keskustelulle. Tällaisen ”Chatty Bussin” voisi perustaa meillekin vai olisiko terveellisempää polkea pyörällä yhdessä meidän viljelypalstallemme?

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.