Toimeentulotuen ja asumisen hinnan välillä on ristiriita 

Helsingin Sanomien kyselyyn pääkaupunkiseudun asumiskustannuksista vastasi yli 1 200 ihmistä, joista valtaosa kuvasi asumismenojen kalleuden ajavan niukkuuteen ja kituuttamiseen (3.2.) Sen jälkeen lehden sivuilla esitettiin yhdeksi ratkaisuksi pienituloisten muuttamista radanvarsia pitkin kehyskuntiin.

Diakoniatyön apuun turvaudutaan tyypillisesti silloin, kun kaikki muut avunkanavat on jo käytetty tai kun ihminen putoaa palvelujärjestelmän aukoista. Pääkaupunkiseudun seurakuntien diakoniatyössä taloudelliset ongelmat ja juuri asumisen kustannukset ovat usein ihmisten yhteydenoton ja tuen tarpeen taustalla.

Vuoden alussa on tullut lyhyen ajan sisällä useita yhteydenottoja koskien toimeentulotuen ja asumisen kustannusten välistä ristiriitaa. Kohdatut ihmiset olivat saaneet Kelalta toimeentulotukipäätöksen mukana tiedon, että heidän tulee muuttaa halvempaan asuntoon maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli he eivät muuta tai kykene selvästi osoittamaan etsivänsä aktiivisesti halvempaa asuntoa ilman perusteettomia rajauksia, Kela ei myönnä enää tukea siihen vuokran osaan, joka ylittää toimeentulotuen kuntakohtaisen hyväksyttävän asumismenon rajan.

Tätä menettelyä kutsutaan asumismenojen kohtuullistamiseksi. Todellisuus on se, ettei pääkaupunkiseudulta juurikaan löydy asuntoja, joiden vuokra olisi Kelan mukaan kohtuullinen. 

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen laskelmassa tuloista vähennetään kohtuulliset asumisen ja terveydenhuollon kustannukset, sekä laskennallinen “perusosa” muihin jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiin menoihin. Kun laskelma jää miinukselle, turvataan elämän välttämättömät menot toimeentulotuella. Jos Kela ei pidä asumisen kustannuksia kohtuullisina, eikä hyväksy asiakkaan selvitystä asuntotilanteesta riittävänä, vähennetään vuokran ”kohtuuton” osuus muun muassa ruokaan ja vaatteisiin tarkoitetusta perusosasta.

Vapaiden markkinoiden vuokra-asuntojen hinnanpudotukset (HS 10.3.) eivät hyödytä niitä vuokralaisia, joilla vuokravakuuden sijasta tarjolla on Kelan maksusitoumus. Helsingissä Kelan kriteereihin mahtuvia yksiöitä on suurten vuokranantajien palveluissa tarjolla yksittäisiä, Oikotielläkin niitä on vain 159. Toimeentulotukea saavia yhden hengen kotitalouksia on Helsingissä 18 119 . Kela voi laskelmassaan huomioida asumisen menot todellisen suuruisena, jos paikkakunnalla ei ole asiakkaan antamien selvitysten perusteella tarjolla asuntoa, jonka asumismenot ovat kohtuulliset. Usein mitkään selvitykset eivät riitä, vaan päätös vuokran kohtuullistamisesta tehdään niistä huolimatta. 

Heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tarvitaan oikeudenmukainen tukijärjestelmä, jossa huomioidaan koko asumisen tilanne ja jossa käytettävissä olevaa harkintaa todella käytetään asiakkaan auttamiseksi.

Elina Leppihalme, diakoniajohtaja, Malmin seurakunta
Saara Huhanantti, johtava diakoniatyöntekijä, Tikkurilan seurakunta
sekä muut Helsingin ja Vantaan johtavat diakoniatyöntekijät

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 19.3.2021.
Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen ja asumisen hinnan välillä on ristiriita – Mielipide | HS.fi