Diakoniatyötä Someron tapaan
”Ihmisten huolet ovat pitkälti samoja paikasta riippumatta: yksinäisyyttä, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja muita sairauksia. Juurettomuutta en ole Somerolla niinkään havainnut. Koti- ja laitoskäyntejä on enemmän ja välillä verenpaineen mittauksia, jotka nekin kuuluvat täällä diakoniatyöntekijän toimenkuvaan”, vertailee Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöstä Someron seurakuntaan siirtynyt diakonissa Ulla Mäenpää.
”Aloitin Someron seurakunnassa 1.6.2015 määräaikaisena diakoniatyöntekijänä. On ollut mielenkiintoista tutustua työn arkeen noin 9 000 asukkaan kaupungissa. Diakoniatyöntekijöitä on kaksi.
Lähimmäispalvelukeskus Svensson
Yksi seurakunnan ylpeyden aiheista on lähimmäispalvelukeskus Svensson, jossa järjestetään maanantaista lauantaihin edullista ruokailua sekä pidetään erilaisia kerhoja, ryhmiä ja tilaisuuksia. Someron seurakunta sai Svenssonin, vanhan maalaistalon, testamenttilahjoituksena ja antoi sen Someron seurakunnan diakoniatyön kannatusyhdistys ry:n hallintaan vuonna 2002. Yhdistyksen tarkoituksena on innostaa diakonian hengessä ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Svenssonia pyöritetään vapaaehtoisten voimin, minkä lisäksi mukana on kuntouttavassa työssä olevia sekä palkattu emäntä.
Käyn mittaamassa verenpaineita Svenssonilla joka toinen perjantai samalla jutellen ihmisten kanssa. Tulijoita verenpaineen mittaukseen tuntuu riittävän. Moni kokee tärkeäksi, että voi jutella seurakunnan työntekijän kanssa mittauksen ohella.
Svensson on tärkeä kohtaamispaikka, jonne tullaan kauempaakin kyliltä syömään hyvää kotiruokaa ja tapaamaan tuttuja. Lounailla käy paljon yksin asuvia eläkeläisiä, kuten sotaveteraaneja. Sotaveteraaneille lounas on maksuton. Tunnelma on kodikas, ja iloinen puheensorina täyttää paikan. Svenssonilla myös jaetaan päivittäin kauppojen vähävaraisille lahjoittamia elintarvikkeita.
Kohtaamisia ikäihmisten parissa
Koti- ja laitoskäynnit ovat tärkeä somerolaisen diakoniatyön muoto asiakasvastaanoton lisäksi. Vuodessa tulee hurja määrä asiakaskontakteja.
Ikäihmiset tulevat työntekijälle tutuiksi myös syntymäpäiväonnittelukäyntien kautta. Välimatkat ovat pitkät, ja toisinaan käynneille saa varata reilusti aikaa. Monille seurakuntalaisille on tärkeää, että heitä muistetaan henkilökohtaisesti onnittelukäynnillä tai kortilla. Hyväkuntoisimmat saattavat valmistautua työntekijän vierailuun kattamalla pöydän kauniisti ja loihtimalla toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia. Tämä tuo omat haasteensa työntekijän painonhallintaan!
Ihmiset osallistuvat mielellään erilaisiin ryhmiin, joissa he voivat tavata muita ja jakaa ajatuksia. Osa ryhmistä toimii vapaaehtoisvoimin yhteistyössä diakoniatyöntekijän kanssa ja osa työntekijän vetäminä.
Somero – pieni paikkakunta
Pienellä paikkakunnalla on yhteisöllisyyttä ja ihmiset pitävät huolta toisistaan, vaikka on täälläkin yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, mikä näkyy diakoniatyössä. Käsitykseni mukaan ihmisillä ei ole täällä samanlaista juurettomuutta kuin pääkaupunkiseudulla. Olen tavannut monia asukkaita, joiden juuret ovat Somerolla monta sukupolvea taaksepäin. Voisi kai sanoa, että ihmiset tietävät, mistä ovat kotoisin ja mihin kuuluvat!
Seurakunnan työntekijät tulevat paikkakunnalla nopeasti tutuiksi, sillä paljon luetussa Somero-lehdessä esitellään uusi työntekijä. Niinpä diakoniatyöntekijä on paikallinen ”julkkis”, josta ollaan kiinnostuneita. Raitilla alkaa tavata työssä tutuiksi tulleita ihmisiä ja samalla huomaa, että alkaa löytää oman paikkansa diakoniatyöntekijänä tässä elinvoimaisessa pikkukaupungissa!”
Diakonissa Ulla Mäenpää
- Silmäni aukaise katsomaan maailmaa toisen ihmisen silmin - 29.05.2026
- Ruoka ei riitä avuksi – ja miksi sen pitäisikään riittää? - 04.03.2026
- Työtön, et ole turhake! - 05.02.2025
