Timon tarina, osa 3: Voimaannuttava valmennus

Linkki Timon tarinan 2. osaan: Pitäkää tunkkinne

Timo kuulosteli tarjottua valmennusmahdollisuutta kotonaan. Kuten sovittiin, diakoniatyöntekijä pistäytyi vielä juttelemassa asiasta lisää. Kävi ilmi, että seurakunnassa oli alkamassa uusi valmennusmenetelmä, jonka tarkoituksena on antaa eväitä oman elämänsä suunnan tarkasteluun sekä avata mahdollisuuksia toimia oman asuinalueensa hyväksi.

Timon kiinnostus heräsi ja hän päätti lähteä mukaan Cable-yhteisövalmennukseen. Cable tulee sanoista Community action based learning for empowerment. Perustavana tarkoituksena on tarjota valmennukseen osallistuvalle yhteisölähtöiseen oppimiseen pohjautuvaa ja voimaantumiseen suuntaavaa toimintaa.

Tutuksi tullut diakoniatyöntekijä tulisi toimimaan valmennuksen ohjaajana. Hän oli perehtynyt valmennusmenetelmään osallistumalla siihen ensin itsekin ryhmäläisen roolissa. Tämä onkin todettu toimivimmaksi tavaksi, sillä valmennuksessa työntekijän ammatillisuuden ja vertaisuuden rajapintojen etsiminen on oleellisessa roolissa. Tarkoituksena on, että valmennuksen kautta työntekijä omaksuu vahvemman `Ihminen Ihmiselle` -näkökulman, jonka kautta tavoitellaan mahdollisimman hyvän me-hengen muodostumista. Tämä puolestaan antaa hyvät lähtökohdat valmennuksen aikana mahdollisesti hahmottuvan uudenlaisen toiminnan kehittelyyn.

Ensimmäinen päivä oli jännittävä, koska Timon kohdalla erakoituminen oli jo alkanut vallata mieltä ja hänen oli vaikea lähteä oikein mihinkään. Jännitys helpotti kuitenkin äkkiä, kun valmennuksen tuttu ohjaaja oli jo ovella vastassa ottamassa takkia ja toivottamassa lämpimästi tervetulleeksi kodikkaaksi järjesteltyyn ryhmätilaan. Aloituskerralla orientoiduttiin yhdessä kahden ohjaajan ja muiden ryhmään mukaan tulleiden kanssa valmennuksen ideaan sekä aikatauluihin. Samalla sovittiin luottamusta rakentavista pelisäännöistä sekä tutustuttiin jo hiukan kaikkien valmennuksessa mukana olleiden kesken.

Toiselle kerralle saatiin kotitehtävä oman tarinan merkeissä, jonka jälkeen seuraavat kerrat liittyivät ympäristön havainnointiin, oman tarinan ja havaintojen pohjalta toiminnallisesti tuotettuun ympäröivän todellisuuden analyysiin. Tämän jälkeen suunnattiin tätä kaikkea kohti yhteistä tekemistä oman asuinalueen hyväksi muodostamalla toimintasuunnitelma valmennuksessa syntyneiden ideoiden pohjalta. Lopuksi arvioitiin omaa ja yhteistä matkaa sekä sovittiin jatkotapaamisesta sopivan ajan kuluttua.

Timo totesi olevan silminnähden vaikuttunut siitä, millaista voimaantumista voi tapahtua suhteellisen lyhyenkin ajan sisällä, kun hyvä ryhmähenki vie mukanaan. Koko ryhmän kirjalliset ja sanalliset palautteet kertoivat siitä, miten valmennus oli antanut toivoa ja intoa tulevaan.

Valmennuksen viidenteen ja viimeiseen tapaamiseen Timo rohkaistui ottamaan olohuoneensa nurkassa pölyttyneen kitaransa mukaan. Valmennuksen todistusten jaossa Timo toimi nimittäin säestäjänä toiselle ryhmässä mukana olleelle, jonka laulamisen ilo oli pulpahtanut valmennuksessa esiin. Yhdessä tuo spontaanisti muodostunut duo esitti ryhmän yhteistä valmennusmatkaa kuvaavan kappaleen.

Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!


Haluatko lisää? Tilaa tieto uusista artikkeleista sähköpostiisi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.