Verkostoissa on voimaa
Olen viime päivinä miettinyt paljon yhdessä tekemistä ja ajattelinkin jakaa teille siitä muutamia ajatuksia. Selasin omaa blogihistoriaani ja huomasin, että viimeisimmässä bloggauksessani jo alustin tätä aihetta kertomalla ajatuksiani siitä, miten Jumala jakaa jokaiselle erilaisia lahjoja ja taitoja. Jatketaan siis siitä!
Olimme viime viikolla Nokialla diakoniaseminaarissa Vuosaaren seurakunnan diakoniatiimin kanssa. Saimme ennakkotehtävän: meidän piti valmistella ja esitellä muille osallistujille jokin hyvä käytäntö, josta on ollut iloa ja hyötyä omassa seurakunnassamme. Hetken pohdintojen jälkeen valitsimme meidän tiimimme hyväksi käytännöksi työpari- ja verkostotyöskentelyn.
Itselläni on erinomaisia kokemuksia sekä työparityöskentelystä että verkostotyöskentelystä. Olen kokenut suurena siunauksena sen, että haastavissa työtehtävissä olen voinut saada työparin, jonka kanssa jakaa tehtävää. Työpari on voinut tulla omasta tiimistä ja joissain tilanteissa olen tehnyt yhteistyötä myös esimerkiksi papin kanssa. Työtilanteet ovat voineet liittyä niin asiakastyöhön kuin retkien yms. suunnitteluihin.
Hyviä kokemuksia on myös työparityöskentelystä kaupungin sosiaaliohjaajien kanssa. Uskon, että tällaisessa kaupungin kanssa tehtävässä yhteistyössä asiakaskin voi saada parhaan mahdollisen avun tilanteeseensa. Jo opiskeluaikoinani puhuttiin asiakkaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta ja luulen, että tällainen työskentely jos jokin tähtää juuri siihen.
Hyviä verkostoyhteistyökokemuksia minulla on myös Itä-Helsingin alueella tehtävästä mielenterveystyöstä. Järjestämme muun muassa leirejä ja retkiä yhteistyössä useiden Itä-Helsingin seurakuntien sekä Idän psykiatrian poliklinikan kanssa. Näin eri tahojen osaaminen ja resurssit tulevat käyttöön niiden ihmisten parhaaksi, jotka leireille ja retkille osallistuvat.
Voisi kuvitella, että tällainen yhdessä tekeminen on itsestään selvää seurakunnissa. Mielestäni moniammatillista yhteistyötä niin seurakunnan sisällä kuin yhteistyötahojen kanssa voisi kuitenkin olla paljon enemmän. Yhdessä tekeminen vaatii kuitenkin aina sen, että tunnistamme ja tunnustamme toisten vahvuudet ja osaamisen ja annamme sille arvoa. Sen olenkin asettanut yhdeksi oman työni tavoitteeksi!
- Voisinko auttaa? - 16.12.2016
- Tehdään hyvää - 13.09.2016
- Verkostoissa on voimaa - 23.05.2016
Armas Merisalmi
ELÄMÄN RIKKAUS SEURAKUNNISSA ( diakonia kohti ajatonta ikonia )
ON TEKIJÄ VIERAILEVA KIRJOITTAJA
Kävellen heinikossa ihmettelen.
Ken rakkautta koskettaa ihmisen.
Kohtaan kummallisen eläimen.
Koirankopissa; kynttilän valossa –
runoilen.
Tavat Taivaan lupia,
jo suokoot.
Ritarit jalouden tuokoot.
Maan laulujen, sanojen, lauseiden
ja kuun merien sinisten merien yllä!
Sinun sineesi sinisten merien taivaalla.
Kasvaa kohtalon oivallus –
kyllä.
Ei kauniinpaa ja ei
ihanenpaa,
kuin kosketus sekä
hellyyden rajaton usva.
Sanoit sen.
Sanonut en.
Rakkauden.
Toisto unelmien.
Ehkä jonain päivänä tai viimeistään huomenna.
Toivon mukaan sanoitetaan.
Toivoa ylistetään.
Sielut toiviomatkaan kiidätetään.
Kotorannan leirin yksi kohokohta oli ”Jouhimummon talleilla” käyminen
1. Tarkoitus
Tarkoituksena on syventää yksilön suhdetta uskonnon opetuksen vaikutusta yksilöön eli oppijaan. Vaikutusta käsitellään runomuodossa. Runo puretaan syyskuusta 2015 toukokuuhun 2016 asti. Tutkielmassa syvennytään uskonnon tunnetilojen vaikutusta mielentilan ja kokemuksen kautta.
2. Syväluotaus uskontoon runoudessa runoilijalta.
Kävellen heinikossa ihmettelen.
Ken rakkautta koskettaa ihmisen.
Kohtaan kummallisen eläimen.
Koirankopissa; kynttilän valossa –
runoilen.
Heinillä kävely on kuvaus Jeesuksen syntymästä ja merkityksestä. Vertauksena on ihminen ja syntymä tallissa eläinten luona asuessaan köyhänä. Jeesus toi rakkauden kaikissa muodoissaan elämänsä varrella. Kynttilän valo ja runo, kuin Betlehemin tähti Itämaan tietäjille.
3. Taivaallinen kosketus
Tavat Taivaan lupia,
jo suokoot.
Tässä tuodaan esiin kosketuspinta, jonka merkityksenä on luvanvarainen olemassaolo eli Pyhän Hengen tuleva vaikutus ihmiskunnalle.
4. Opetuslasten merkitys
Ritarit jalouden tuokoot.
Maan laulujen, sanojen, lauseiden
ja kuun merien sinisten merien yllä!
Sinun sineesi sinisten merien taivaalla.
Kasvaa kohtalon oivallus –
kyllä.
Kohtalon oivallus tarkoittaa maallisen ja taivaallisen kosketuspintaa sekä elämää. Jeesus antoi Isältään elämän merkityksen; armon, rakkauden ja toivon. Voimakkaan tunnetilan uskon mielekkyydestä ja uskonnon kasvusta elämän sekä kuoleman välimaastossa.
5. Inhimillisen kosketuksen laupeus
Ei kauniinpaa ja ei
ihanenpaa,
kuin kosketus sekä
hellyyden rajaton usva.
Elämän koettelemuksissa ihminen kokee tuskaa, helpotusta ja epätoivoa. Yksilönä ja ihmisenä tunnustan uskoa kristittynä. Anteeksiannon syväluotaus ja viimeinen ehtoollinen.
6. Evankeliumin viesti
Sanoit sen.
Sanonut en.
Rakkauden.
Toisto unelmien.
Apostolien merkitys uskon sanansaattajina luomakunnalle. Unelmien toisto on rakkauden merkitys ja uskon sanansaatto.
7. Evankeliumi uskossa
Ehkä jonain päivänä tai viimeistään huomenna.
Toivon mukaan sanoitetaan.
Toivoa ylistetään.
Sielut toiviomatkaan kiidätetään.
Uskon merkitys ihmisen sielunmatkassa ja maisemassa kiteytyy toivon käsitteeseen. Rikkauteen odottavan matkasta ja sanoman synnystä ympäri maailman, jotta kaikilla olisi toivoa. Tässä diakonialla on ns. lähetystyö.
Armas Merisalmi
asukas
Asukasyhdistys Tarpoila, kristillinen yhteisö
Myllypuro, Helsinki
Kiitos kommentistasi Armas! Siunausta elämääsi! 🙂 t. Heidi
Kiitos Heidi. Välillä on turhautunut olo, mutta joku sentään lukee näitä. Kiitos.
Inhimillisyys rakkaudessa.
30. lokakuuta kello 7:52 ·
Otsikko Kirjoittaja Pvm Lukijat
Esittely. Kuinka uskonnollinen oli Aleksis Kivi ja M. Agricolan suhde kirjakieleen. Armas Merisalmi 2016-10-26 2
1800-luvun kansallisromantiikan heijastus Suomalaisen uskonnolliseen kehityssuuntaan kohti 1900-lukua. Armas Merisalmi 2016-10-26 1
Agricolan ja ystävien näkemys näkyihin, kuin Alksis Mikäel ja minä 2000-luvulla. Armas Merisalmi 2016-10-26 1
Kirkko Myllypurossa. Armas Merisalmi 2016-10-28 1
Myllypuron seurakunta. Armas Merisalmi 2016-10-28 1
Kontaktin kuva
Myllypuron seurakunta.
Armas Merisalmi2016-10-28 06:30
MYLLYPURON SÄVEL SOI
Ehdotus ensi kesän kesäkahvilatapahtumaan. Tätä projektia olemme käynnistämässä ehdotuksestani.
KOTISEUTU
Myllypuro kotiseutu on.
Paikka armas, kallis verraton.
Hiljaa täällä tuuli kuiskaa,
mäntymetsä siihen vastaa
huminaansa, jota rakastan
Heijaa, tulkaa kaikki katsomaan,
paikkaa armaanpaa ei olekaan.
Kauneimmat mä elän hetket,
täällä kuljen kultaretket,
täällä laulan, sulle kerron sydänterveiset.
Metsässä mä hiljaa kävelen,
lintuin laulua mä kuuntelen,
iloisena nuoruusvoimin
valkovuokot maasta poimin
vien ne kotiin, iloks äidillein.
Hiljaa, tulkaa kaikki katsomaan jne.
Suureksi kun kerran tulla saan,
ehkä lähden kauas kulkemaan,
mutta aina sielussani
kaipaan synnyinkotiani,
tänne mielein aina silloin saa.
Hiljaa, tulkaa kaikki katsomaan jne.
Laulun sanat: Aimo Lindroos,
sävel: illoin luokse pienen kapakan
Ensiesitys Myllypuropäivänä 1974 Tuulimyllyntie 5, invaliditalon lasten laulamana Anne Savinin säestäessä kitaralla.
Uudelleen toteen näyttänyt: taloudenhoitaja Armas Merisalmi. MYLLYPURON SÄVEL soi.